keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Vaasa KV 12.4.



Romeon kanssa käytiin pari viikkoa sitten  Rompun toisessa näyttelyssä. Päästiin  Romeon kasvattajan Anun  kyydillä ja oli kyllä mahtava reissu. Ajomatka oli tietysti erittäin pitkä, ja näyttelyyn vierähti matkoineen koko päivä. Näyttelyissä on kuitenkin aina oma jännittävä tunnelmansa, joka tietysti huipentuu oman koiran kehäesiintymiseen, joten tällainen pitkä näyttelypäivä oli ihana tapa viettää sunnuntaita!

Romppula oli tällä kertaa isona poitsuna jo junnuissa. Tällä kertaa turkki oli hyvässä kunnossa ja Romeo oli siistitty ja puunattu edellisenä päivänä. Jätkä näytti hienolta ja käyttäytyi upeasti näyttelyn hälinässä. Muille uroksillekaan ei uhoiltu ja Romeo oli erittäin hieno pieni poitsu. Junnuissa oli tällä kertaa yhteensä neljä urosta.

En tällä kertaa itse mennyt Romeon kanssa kehään, vaan Anu esitti Rompun. Romeo esiintyi todella iloisesti  ja  häntä oli reippaasti pystyssä. Varsinkin tajutessaan mistä taskusta niitä kanapaloja oikein saikaan, se höselsi onnellisena huomaamatta lainkaan muita luokan uroksia. Pöydällä oli kuulemma seisonut nätisti, ja antanut tuomarin katsoa hampaat ja kaikki ilman ongelmia. Kävellessä se liikkui iloisesti ja reippaasti. Seisominen sujui myös hyvin ja ryhdikkäästi, ja lopulta tuomari nosti punaista lappua ilmaan eli ERI tuli. Junnujen kesken sitten kisattiin paremmuudesta ja lopulta Romppu oli hienosti JUK2. SA jäi kuitenkin tällä kertaa saamatta, mutta eipä tuo haitannut.

"10 months. Well developed for his age. Correct masculine head and expression. Small ears . Correct bite. Good length of neck. Quite good front. Straight topline. Good length and depth of body. Well set tail. Well angulated behind. Free movement but could be more parallel in front. Correct harsh coat. Good temperature."

Romeon seuraava näyttely onkin jo toukokuun alussa  Pieksämäellä, mutta sen jälkeen taidetaan pitää näyttelyiden saralta  kesätauko ja palailla kehiin vasta erkkarin aikaan loppukesästä. Romeo saa kasvatella sillä välin pääkarvansa vahvoiksi ja hienoiksi sekä muutenkin kasvaa vähäsen. Meillä on nyt myös tokon ohella projektina opetella hieno näyttelyseisominen ilman asettelua. Ekat naksutintreenit ollaan jo tehty, ja Romeo kyllä seisoo. Nyt pitäisi vaan saada se häntä ylös, sillä Rompun keskittyessä se laskee vähän selkälinjan yläpuolelle eikä ryhtikään ole mitä parhain.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Rallytokon möllikisat 13.4.



Jos sunnuntain näyttelypäivä oli jännittävä niin kyllä sitä jännitystä piisasi maanantainakin. Oli siis Romeon ensimmäisten möllikisojen vuoro ja Glorian ensimmäinen startti avoimessa luokassa. Glorian suhteen en oikeastaan paljoa jännittänyt, paitsi siinä vaiheessa, kun tuli ilmi, että sen koiranhan tulee olla radalla irti. Arvatkaa vaan olinko muistanut tällaista erittäin oleellista asiaa... Rompun kanssa jännitys oli kovempi ja varsinkin siinä vaiheessa, kun pikku jätkä oli autosta otettaessa ihan muissa maailmoissa, isotteli ohi meneville koirille ja killui hihna kireänä eteenpäin hiipi pieni epävarmuus omaan mieleeni.

Rompun startti oli siis ensin ja Romeo kisasi möllialossa, jossa palkkauksesta ei saanut miinusta. Rata oli myös rakenteeltaan simppeli eikä sisältänyt mitään vaikeita kylttejä. Me oltiin lähtövuorossa neljänsinä, joten meille tuli pikkuinen kiire rataan tutustumisen jälkeen. Nappasin Rompun äkkiä autosta, kävelytin nopeasti parkkialueella, ja juuri ennen omaa vuoroa yritin hakea siihen vähän kontaktia. Rompun aivot oli täyttyneet uuden paikan tuoksuista ja muista koirista, mutta nappasin esille Rompun suosikkia kalkkunanlihaa ja muutaman peuraneliön niin johan poikaan tuli vauhtia. Tehtiin muutama temppu ja mentiin radalle.

Oma sydän hakkasi varmaan miljoonaa, vaikka kyseessä olikin möllikisat ja helppo rata. Saatiin lähtölupa ja lähdettiin liikkeelle. Romeo teki oikein hienosti, sillä itse kiljuin ja höselsin sille ihan kunnolla...  Romppua taisi kiinnostaa tällainen kimeällä äänellä höpöttävä ohjaaja enemmän kuin normaali rauhallinen versio, sillä se seurasi erinomaisesti. Spiraalille asti mentiin superisti, mutta siellä tuli pieni hairahtuminen, josta selvittiin namin voimalla eteenpäin. Myös meille harjoittelemattoman kyltit "liikkeestä maahan" ja "vasen täyskäännös" meni ihan mukavasti, vaikka niitä ei ollut sen kummemmin treenattu. Tietysti Romeo tuntee maahan käskyn ja itse liioittelin ohjauksen maahan asti. Rompun mielestä märkä maa oli ällö, joten peppu painui maahan etupäätä hitaammin. Loppuun asti Romeo pysyi innokkaana ja en jännitykseltäni tainnut palkata sitä edes joka toisella kyltillä, mikä oli alkuun tarkoitus. Se sai palkan ehkä kahdesti radan aikana ja superin loppupalkan. Huikea Romeo!

Mölliluokan jälkeen oli heti palkintojenjako ja itse yllätyin koko ajan vaan enemmän pisteiden lähetessä yli 90. Vihdoin tuli meidän lomakkeen vuoro ja tuli ilmi, että Romppu oli kerännyt radalta 96/100p ja oli kaiken lisäksi vielä tuomarin suosikki! Meidän hieno pieni mies, ja ihan ekoissa mölleissä vielä. Olisiko parempaa tulosta voinut toivoa? 

Rompun vuoron jälkeen odoteltiin aika pitkä aika avoimen luokan alkua ja vihdoin päästiin tutustumaan rataan. Rata oli yllättävän pitkä ja sisälsi mm. meidän kauhun eli pujottelun juosten sekä istu-seiso-ohjaaja kiertää, jonka Gloria oli oppinut vasta ihan pari päivää sitten. Pyörähdystä ohjaajan vieressä ei oltu harjoiteltu ollenkaan ja hyppy puolestaan jätettiin väliin, koska en halua hypyttää Gloriaa asvaltilla ollenkaan. Tähän vielä päälle se hihnattomuus niin jälleen jännitettiin ihan urakalla.



Radalla Gloria toimi kuin unelma. Se seurasi tiiviisti, kuunteli tarkasti ja teki kaiken mitä pyysin. Ne ainoat virheet olikin sitten ihan omia mokia. Uusi kyltti, istu-seiso-ohjaaja kiertää, toimi täydellisesti, spiraali meni mukavasti ja pyörähdyskin toimi toisella käskyllä. Kerta kaikkiaan täydellinen ensimmäinen avon rata!:) Palkintojenjaossa sitten selvisi sellainen kiva pieni asia, että koira tulee kytkeä hihnaan kehänauhojen sisäpuolella, muuten tulee radalta hylky. Arvatkaapa muistinko tällaista? No en. Eli täydellisesti radasta huolimatta hylky tuli. Mutta ei se haitannut. Mulla oli maailman parhaat rallikoirat, jotka tekivät parhaansa ja vielä vähän enemmän. Ainoat virheet koko päivänä oli allekirjoittaneen, ja tuomarin kommentteina arvostelulomakkeissa oli "SUPERRR!" ja "AIVAN UPEAA YHTEISTYÖTÄ! IHANA KOIRA!<3". Nyt me kuljetaan kestohymy naamalla koko viikko ja lähdetään näillä eväillä valmentautumaan Rompun kanssa kohti virallisia ja Glorian kanssa kohti virallisia avoimen luokan kisoja.


torstai 9. huhtikuuta 2015

Pääsiäisloma kuvina

Ette arvaakaan kuinka monesti olen aloittanut tämän postauksen teon. Varmaan kymmenesti. Tekstiä syntyy vain yksinkertaisesti liikaa... Kaikenlaisia suunnitelmia, kuulumisia ja pieniäkin puuhasteluja. Koska kukaan ei jaksa lukea maailman pisintä romaania, päätin julkaista satunnaisia kännykkäkuvia lomalta. Ne tiivistää ehkä parhaiten meidän kuulumiset.




keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Rallytokoa videolla


Pidemmittä puheitta tässä hieman videoolia meidän tämän päivän rallytokoilusta. Perusasennot on vielä hieman pomppivaisia, kun pylly ei aina käänny sinne minne Romeo haluaisi. Muuten Romppu oli hieno ja oli ihan satasella mukana. Varsinkin, kun nappasin lopuksi herra oravan taskusta niin jätkään tuli eloa. On se hieno!