Kuten moni on varmaan huomannut, on blogissa jo vähän aikaa ollut erittäin hiljaista. Pääasiassa tämä johtuu allekirjoittaneen kiireistä niin lukion, koiratouhujen kuin myös muiden juttujen kanssa. YO-kirjoituksetkin lähestyy nopeasti ja elokuun jokaiselle viikonlopulle on luvassa jotain kiireitä.
Tulevana viikonloppuna lähdemme Romeon kanssa westieiden erikoisnäyttelyyn, jossa vierähtää perjantai ja lauantai. Saimme myös yllätykseksemme paikan BH-kokeeseen valmentavalta kurssilta, ja vaikka hinta kirpaisi pahasti niin olen tyytyväinen kurssin antiin ainakin näin ekan kerran perusteella. Joka toinen kerta tulee olemaan tottelevaisuuteen keskittyvä kerta ja joka toisella kerralla keskitytään kaupunkiosuuteen. Ekalla kerralla me ohjaajat päästiin kävelemään läpi seuruukaaviota ja koirien kanssa tehtiin seuraamista ja paikkista. Rompun kanssa saatiin kehuja mielettömästä innosta ja erittäin hyvin tehdyistä pohjatöistä, jotka takaa meille hyvät alut lajiin kuin lajiin. Kiva saada hyvää palautetta, me ollaan kuitenkin panostettu yhteiseen kontaktiin ja tekemiseen aivan alusta asti.
Lisäksi poikkel kävi silmä&polvitarkastuksissa ja sai molemmilta osin puhtaat paperit. Nyt olisi sitten enää luustokuvaukset tekemättä terveystarkkien osalta. Ne koittaa todennäköisesti syyskyyn puolivälissä, heti YO-kirjoitusten jälkeen. Tarkoituksena on läpivalaista koko koira eli lonkat, kyynärät ja selästä VAL-lausunto. Pidän tiukkaan peukkuja pystyssä, että kaikki olisi ok. Nämä pelottaa itseäni kymmenen kertaa enemmän kuin nuo silmä & polvitarkit, joista pystyi osittain ennustamaan vanhempien tulosten perusteella, mitä sieltä löytyy. Jalostustietojärjestelmä kertoo, että westieiden kuvaustulokset ovat erittäin hajalaista skaalaa, ihan A:n lonkista sinne E.n lonkkaan asti. Tämän takia olen edelleen sillä kannalla, että vaikka kuvauspakkoa ei rodulta löydy niin kuvaukset tulisi kuitenkin tehdä etenkin jalostuskoirille ja harrastuskoirille.
Gloriallekin kuuluu erityisen hyvää. Se on virkistynyt ruokavalion vaihdoksen (tai juoksujen jälkeisen masennuskauden) jälkeen hirveän paljon ja ollaankin tehty sen kanssa tokoa ja rallytokoa muutamana iltana. Se on myös uinut paljon ja nauttinut kesästä parvekkeella nukkuen. Saatiin eläinlääkäristä suositus cartrophen pistoksiin sitten talven kylmimpään aikaan, jotta neidin polvien mahdollinen nivelrikko ei etene tai jos siellä ei rikkoa ole niin sitä ei sinne ainakaan synny. Muuten toheltajan kroppa on ollut hyvässä kunnossa näin kesän aikana eikä polvi ole vaivaillut!:)
Tällainen kuvaton kuulumispostaus aloittaa nyt blogissa kuukauden kestävän tauon. Palailemme paremmalla ajalla ja jaksamisella sitten takaisin blogin pariin erkkarin, bh-kurssin, luustokuvien ja muiden syksykiireiden jälkeen!
