perjantai 5. elokuuta 2016

Auringon paistetta ja aaltojen loisketta



Laiska bloggaaja ilmoittautuu. Montakohan kertaa minun on pitänyt tulla tänne kirjoittelemaan kuulumisia? Nyt kuitenkin kaverin ankaran painostuksen ja uuden koneen innostamana päätin tulla päivittelemään pienen pienen postauksen meidän lomakuulumisista. Tai oikeastaan koirien lomakuulumisista, itse olen raatanut töissä, jotka onneksi loppuivat pari päivää sitten...

Koirat ovat tosiaan viettäneet rentoakin rennompia lomapäiviä viimeiset kuukaudet. Romppu pitää vahtia talon etupihalla ja haukkuu jokaisen ohi kulkevan pyörän, käveliän ja koiran ulkoiluttajan. Se on sen kesäduuni eikä siihen auta kiellot eikä karjumiset. Silloin kun alkaa liikaa nyppimään niin jätkä lentää sisälle, mutta usein se pääsee jo viiden minuutin kuluttua takaisin pihalle, koska ovea raapiva ärrimurri on ärsyttävämpi kuin pihalla huutava ärrimurri. Gloria puolestaan istuskelee kuistilla ja osallistuu vahtimiseen ainoastaan rankoissa tapauksissa, kuten silloin kun auto tai pyörä tulee pihaan asti. Silloin vilahtaa kaksi valkoista salamaa ovesta sisälle vastaanottamaan tulijoita suuren räyhäkän saattelemana!



Kesäkuussa käytiin koiratanssin möllikisoissa Akaalla. Oli ihan mielettömän kiva päivä, vaikka koreografiat olivat ihan vaiheessa ja niitä ei oltu treenattu montaakaan kertaa. Paula ja Kerttu oli reissuseurana, ja paikalla olevat koiratanssijat oli kaikki todella lämpimiä ja mukavia ihmisiä, joten päästiin heti juttuun mukaan! Muutenkin koiratanssiporukassa vallitsi mukavan kannustava ja lämmin ilmapiiri, joka oli ihan eri meininkiä verraten esim. tokokokeiden tunnelmiin. DT-areena oli kuumasta ja aurinkoisesta säästä huolimatta säilynyt ihanan vilpoisana, mikä oli helpotus ainakin meidän koirille. Pääsi siellä päivän aikana meitäkin pieni koiratanssikärpänen puraisemaan ja ilmot lähtee molemmilta koirilta westiekerhon järkkäämiin kisoihin heti, kun ilmo aukeaa!

 Koirat hoiti mölleissä hommansa upeasti ja katkeamattomalla kontaktilla. Rompun koreografia oli simppeli ja helppo eikä sillä freestylen kovatasoisessa mölliluokassa päästy sijoille, mutta sitäkin tärkeämpää oli Romppiksen hieno työmoodi, jota se ei ole tähän asti esitellyt kisoissa kertaakaan. Hyvä fiilis jäi siis Romeon ohjelmasta. Gloria neiti puolestaan tanssahteli hienolla HTM-koreografiallaan kolmanneksi. Meillä oli kuulemma kaunis katkeamaton kontakti ja niin meillä kyllä olikin. Gloria oli super ja teki parhaansa niinkuin se tekee aina! Tiedättekö sen tunteen, kun oman koiran on tuntenut monta vuotta ja sen kanssa on hitsautunut niin hyvin yhteen, että sen ajatukset tietää yhdestä vilkaisusta? Minä tiedän ja olen huomannut sen tänä kesänä Glorian kanssa useaan otteeseen! Oli siis hienoa, että meidän yhteisymmärrys ja kontakti välittyi myös katsojille. Itse koreografialla ei kovin paljon juhlittu, sillä oma koiratanssillinen silmäni ei ole vielä kehittynyt tarpeeksi, joten seassa oli aika paljon vain päämäärätöntä käppäilyä. Mutta mitäpä tuosta, pikkuhiljaa kehitytään!



Möllien jälkeen ei olla oikeastaan kisailtu ja treenailtukin on hyvin vähän. Pääasiassa ollaan käyty kentällä ainoastaan rallytokon viikkotreeneissä, jonne olen ottanut mukaan aina molemmat koirat. Romeon kanssa ollaan saatu hyviä vinkkejä paineistumiseen ja korvien häviämiseen, ja Gloria on puolestaan hionut tarkkuutta etenkin takaosaa vaativiin tehtäviin. Romeon kanssa se viimeisen alokkaan tuloksen metsästäminen olisi tarkoitus aloittaa syksyllä ja jatkaa siitä suorilla avoimeen. Glorian kanssa puolestaan katsotaan kisailuja kunnon mukaan. Neidin kanssa on ollut nyt jos jonkinlaista terveysongelmaa, mutta ei niistä tällä kertaa sen enempää. Toivotaan, että neiti tervehtyisi tässä syksyn mittaan!:) Postauksen kuvat ovat varmaan ainakin kymmenettä kertaa peräkkäin ystäväni Paulan käsialaa ja kiitän oikein isosti, että sain jälleen nämä kuvat tänne blogiin laittaa!