Leirintäalue-elämää

Aioin aluksi tehdä koko Karhunkierros postauksen samalla kertaa, mutta koska tekstistä tuli niin pitkä ja polveileva päätinkin vaihtaa taktiikkaa ja kirjoittaa reissusta kahdessa osassa. Nyt siis tulette kuulemaan matkasta Kuusamoon ja elämästä leirintäalueella. Ja pieni varoitus tähän alkuun eli kaikki kuvat ovat nyt siis täysin naturelleja. Ei meikkiä, ei muokkausta, ei suoristusrautoja, ei farkkuja, ei kihartimia eikä kähertimiä.;) Ainoastaan kauniin kauheat hyttysiltä suojaavat lippikset!;)

Eli tiistaina 15.7. klo.8.00 tungettiin auto aivan täyteen tavaraa.(Suksiboksi ei millään meinannut mahtua kiinni ja takakonttikin oli tungettu ihan seiniä myöten täyteen.) Laitettiin koirat autoon ja mahdutettiin vielä itsemme kaiken keskelle. Vielä kerrattiin kaikki omassa mielessämme, että kaikki tarvittava löytyi kasseista ja sitten lähdettiin. Monta kuukautta suunniteltu ja vielä kauemmin odotettu matka sai vihdoin alkaa!

Eka pysäkki oli Kärsämäellä, jossa pissitettiin koirat ja käväistiin vuorotellen ostamassa reissuevästä kahvilasta. Hypättiin takaisin autoon ja ajettiin taas muutama tunti, jonka jälkeen pissitettiin taas koirat. Yhteensä kahdeksan tunnin matkalla taidettiin pysähtyä ulkoilemaan koirien kanssa kolmesti elleivät allekirjoittaneen aivot pahasti valehtele. Yleensä käytiin vaan lyhyt lenkki ja katsottiin, että kaikki tekivät tarpeensa. Ajopäivä oli myös todella kuuma, joten juotettiinkin koiria useaan otteeseen.

Kuusamossa oltiin perillä iltapäivällä ja siellä syötiin vihdoin kunnolla. Käväistiin koirien kanssa myös Kuusamon Mustissa ja Mirrissä, josta tarttui mukaan kauan haaveillut hurtan minicomfort valjaat turkoosin värisenä. Koirat oli innoissaan pidemmästä välipysäkistä, ja saihan siinä omiakin jalkoja hieman vetristää. Kuusamosta oli vielä vajaa tunnin ajo meidän leirintäalueelle, joka sijaitsi Oulangassa. 

Leirintäalue oli ihana paikka. Sieltä löytyi pieni kioski, jossa myytiin kaikkea tarpeellista (Niinkuin myöhemmin pääsimme huomaamaan...) ja sieltä sai myös lainata kaikkea tarpeellista. Leirintäalueella oli niin telttapaikkoja kuin myös mökkejä. Me nukuttiin eka yö tottakai teltoissa, mutta toisena yönä oli luvattu sen verran kosteita kelejä, että siirryimme suosiolla mökkiin. Leirintäalueelta löytyi myös sauna, kiva pieni kävelyreitti, yhteiset keittiötilat, suihkut, ulkovessat sekä koirille oma ulkoiluaitaus.

Ekana iltana käytiin kävelemässä ihana pieni "vaellus", joka kulki pienen lammen ympäri. Se oli juuri sopiva, vähän reilu kilometrin mittainen, lapsille suunnattu reitti. Kaunista metsää ja lammen rantaa. Käväistiin myös testaamassa ei-niin-hyvä  koira-aitaus, josta koirat olisi päässeet pienellä vaivalla luikahtamaan karkuun. Kerttukin tajusi tämä asian myöhemmin käydessämme aitauksessa ja se oli menoa sitten. Neitiä pyydystettiin sitten ympäri metsää. Käytiin myös tsekkaamassa ranta ja pystytettiin teltat. Illan päätteeksi lainailtiin ja osteltiin kioskista kaikkea unohtunutta tavaraa kuten aterimia, letun paistamiseen tarkoitetun lastan, paperia, vispilän, marmeladia (koska hilloa ei löytynyt) tms. Rankan päivän päätteeksi nukuttiin teltoissa kuin tukit, vaikka olot kävivätkin aamuyöllä turhan kosteiksi!

Leirintäalue-elämä oli kyllä aivan mahtavaa, vaikka erinäisiä kämmejä sattuikin. Unohdettiin mm. avaimet mökkiin sisälle ja samalla tultiin vanginneeksi Nellikin sinne. Saunassa jätettiin saunan avain sisälle ja hytistiin meidän sauna-aika ulkona kylmässä ja lopulta myöhästyttiin kuitenkin. Seliteltiin meidän myöhästymistä englanniksi sokeltaen seuraaville ulkomaalaisille. Käytiin respassa lainaamassa erinäisiä välineitä varmaan tuhat kertaa meidän siellä olon aikana. Mitähän vielä? Oli kuitenkin kivaa, kun pienetkin jutut piti hoitaa itse. Mm. vettä piti hakea ja astiat tiskata käsin. Hampaita ei voinut pestä sisällä, vaan se piti hoitaa ulkona. Ruokaa ei voinut hirveästi laitella ja elettiinkin kuppinuudeleilla ja letuilla! Nam, ei valittamista!:)

Pienemmällä budjetilla tai ekologisella ajattelulla

Eli päätin kirjoittaa vähän siitä miten tehdä koiran kanssa elämisestä hieman halvempaa ja ekologisempaa. Itselle tuo ekologisuus on iso asia ja koska koiralla on aika suuri hiilijalanjälki haluan kantaa oman korteni kekoon siinä asiassa. Nyt pennun tullessa taloon on ollut paljon erilaisia hankintoja, ja jos kaikki olisi ostettu uutena olisi lasku kertynyt erittäin suureksi ja aika paljon olisi ollut myös epäekologista vain pentuajan kestävää kamaa. Esimerkiksi pennun panta, hihna ja valjaat menevät muutaman ekan kuukauden, mutta ovat jo hyvin piakkoin pienet. Samoin esimerkiksi pennun peti saatta ekoina viikkoina saada kovaa käsittelyä osakseen ja olla pian askarreltu uuteen uskoon.

 Tässä nyt siis omia pieniä vinkkejä miten tehdä varsinkin pentuajasta ekologisempi ja hieman halvempi!;) Eli pennun tarvikkeet olen itse ostanut hyväkuntoisina fb:n kirppikseltä. Hyväksyn ainoastaan tuotteet, jotka ovat uuden veroisia ja niistä on kuva, josta tuotteen kunnon voi todeta. Mm. Rukan minicomfort valjaat löytyivät tuolta, samoin TopCanisin Baby panta ja talutin. Tavalliselta kirppikseltä löysin vauvalle täysin uuden nahka pannan, kunhan jätkä vähän kasvaa. Alla pieni taulukko, jossa hintavertailua uuden ja kirppikseltä ostetun välillä.

Tuote	Hinta uutena	Hinta kirppiksellä
Rukka minicomfort valjaat	Hinta: 16.90e	Hinta: 12e
TopCanis talutin	Hinta: 17.90	Hinta: 5e
TopCanis panta	Hinta: 18.90e	Hinta: 7e
Nahka panta (merkki?)	Hinta: 10-15e?	Hinta: 2e

Noin paljon halvemmalla sain siis nuo perustarvikkeet. Lisäksi tietenkin joitakin tarvikkeita voi laintata, jos jollain tutulla on ollut lähiaikoina pentu. Pedin voi alussa värkätä pahvilaatikosta, johon laittaa pehmikkeitä. Jos penneli päättää yön ratoksi nylkeä petipaikkansa, ei aamulla harmita ettei uusi design peti saanut uutta ulkomuotoa. Sitten kun vauva osaa nukkua rauhassa voi pennulle ostaa oman pedin tai jos itseltä löytyy mukavaa kangasta, voi pedin omella helposti myös itse! Sanomalehtien kierrätys onnistuu myös pissaisena, joten kaikki sanomalehdet kannattaa käyttää hyödyksi sisäsiisteysopiskelussa. Vanhoista vaatteista voi tehdä pennulle naruleluja, jotka kestävät ja ovat kivoja treenileluja. Muitakin kivoja vinkkejä löytyy, kun vaan jaksaa etsiä!:)Ja käykäähän muuten kurkkaamassaRiemuloikka blogissa oleva arvonta.

Mökki höperöintiä

Porkkanahäntä mökkeilee

Maanantaina lähdettiin muksun kanssa Annikan mökille. Ihanaa rentouttavaa mökkeilyä luvassa ja ah kyllä me  nautittiin! Parin päivän ohjelma sisälsi tiivistettynä uintia, saunomista, ihanaa ruokaa, hirvien bongausta (joskaan ei bongattu yhtään hirveä), paarmojen listimistä, auringon ottamista ja soutelua.

Oli niin rentouttavaa mökkeillä luonnon helmassa ihan ilman mitään aikatauluja. Maanantaina mentiin melkein heti soutelemaan koirujen kanssa ja Gloria pääsi ekaa kertaa veneeseen tänä kesänä. Tytsy meni heti kokkaan ja näytti tosi pätevältä pienissä Mc Sailor liiveissään! Soudettiin vanhalle leirintäalueelle ja sieltä takaisin. Sen jälkeen uitettiin koiria ja käytiin myöhemmin illalla saunomassa. Nelli ja Gloria tuli hyvin toimeen veneessä ja uimassa, mutta kun Gloria erehtyi menemään ruokapöydän viereen haistelemaan tuli Nellin puolelta lähäykset. Gloria alistettiin ihan täysin kaamealla murinalla säestettynä eikä tämä valkoinen hurja ärrieri tietenkään antanut piiruakaan periksi. Ärisi hampaat irvessä, vaikka oli jo täysin alistettuna Nelli alla. On siinä kanssa meillä tappelupukarit. Erotettiin tyypit ja laitettiin ne jäähylle. Meni muutama minuutti ja ei taas mitään ongelmaa. On ne välillä pöllöjä...



Illalla kävästiin vetämässä koirille lyhyet jäljet läheiselle "uima-altaalle", joka oli nyt tyhjänä. Siellä oli tasainen hiekka ja vähän nurmea. Itse tein Glorialle muutamien metrien pituisen ja nameja tipauttelin kahden askeleen välein. Glorialle homma oli uusi, mutta hienosti se haisteli. Paljon paremmin meni kuin taannoinen verijälki kokeilu. Tuo veri on Glorialle muutenkin vähän vaikea homma. Se ei oikein tajunnut mitä siltä haetaan.

Illalla bongattiin Annikan kanssa hirviä näkemättä tietenkään yhtään. Hirvien bongaus vaihtui yöuintiin, mutta kyllä me yksi sammakko ja sisilisko bongattiin! Todella pätevää. Luontoihmiset liikenteessä...:P Aamulla sitten heräilyn jälkeen lähdettiin käymään veneellä keinusaaressa. Oli todella todella kuuma. Gloriallekin laitoin kastellun pyyhkeen selän päälle ettei se paistuisi matkalla. Saaressa oli ihana hiekkabiitsi, jossa uitiin pitkään. Gloriakin haki monta kertaa omaa fisua vedestäja kahlasi välillä ihan omaksi ilokseen. Nelli veti Annikan kanssa pitkää matkaa ja haki omaa kalikkaa vedestä. Oli kyllä ihanaa. Aurinko paistoi niin lämpimästi ja vesi oli ihan kylpyveden lämpöistä. Siellä sitten lilluttiin ja vietettiin ihania hetkiä koirien kanssa.



Muuten vietettiin päivä enemmän ja vähemmän järvessä, kun oli niin kuuma. Viimeisen illan kunniaksi pönttö nälkäkurki nimeltä Gloria kävi varastamassa hienon grillatun possupihvin kylmälaukun päältä. Ruokalautanen oli jäänyt liian alas kylmälaukun päälle ja Gloria ei voinut vastustaa hyvää tuoksua. Se veti sen nanosekunnissa suuhunsa ja kun nuhtelin sitä niin se räyhtäisi hienon röyhtäyksen päälle... Saipahan kerran elämässään kunnon herkkuaterian. Toivotaan vaan ettei kutinat iske tai mikään muukaan, kun mausteita oli niin paljon. Vähän enemmän se joi kuin yleensä, mutta muuten se kyllä on ihan normaali...

Tähän postaukseen muuten koodasin kuvat. Näyttääkö paremmalta vai huonommalta kuin ennen?

Blogi siistiytyi!

Ilmoitusluontoisena asiana päätin ilmoittaa, että olen hieman yrittänyt siistiä blogin ulkoasua ja sivuja. Glorian tiedot ja tulokset löytyvät nyt taulukoista eivätkä epäsiistinä jonona ja kalenterikin on nyt taulukko, joka on selkeämpi. Olen harjoitellut muutamia koodeja, jotka toivon mukaan selkeyttävät postauksia ja blogin ulkoasua muutenkin.

 Samalla, kun blogi siistiytyy haluaisin myös lukijoilta jotain palautetta. Mistä olisi kiva lukea tulevaisuudessa? Mikä blogissa on huonoa? Mikä kaipaa vielä harjoittelua? Onko teillä erikoispostaus toivomuksia ihan maan ja taivaan väliltä? Kiinnostaako pennun saapumista koskevat asiat tai kentien kysymyspostaus? Kaikkea saa ehdottaa ja toivoa. Ja kiitos kaikille ihanille kommentoijille! Olen todella kiitollinen pienimmästäkin kommentista, sillä ne kertovat ehkä parhaiten lukeeko tätä blogia kukaan. Eli kiitos aktiivisuudestanne.

Valmistaudu täystuhoon...

Gloria ja pikku Viljo

Tai oikeammin pienen herrantertun tulemiseen. Vielä neljä viikkoa aikaa pennun tuloon. Odottelu on jo todella kovaa ja varsinkin, kun nään vauvoja joka viikko ja huomaan miten hirveästi ne kasvaa ja kehittyy... Nimilista kasvaa kasvamistaan, mutta mikään nimi ei tunnu juuri siltä oikealta. Viimeksi eilen kävin penneleitä katsomassa ja ensi viikolla lähden mukaan, kun vauvat saavat sirut ja ne tsekataan eläinlääkärillä. Todella jännittävää. Nyt kuitenkin seuraa pieni postaus siitä miten valmistaudutaan pennun tuloon. Kaippa tätä voisi erikoispostaukseksi hyvällä mielikuvituksella kutsua. Jos jotain erikoispostaus toiveita on niin heittäkää kommenttia kommenttilootaan! Toteuttaisin mielelläni.

Koti turvalliseksi: Tähän asti ollaan keskitytty pääasiassa tähän eli miten pentu näkee talon ja mitä pitäisi siirtää lukkojen taakse tai yläilmoihin. Itsestään selvänä asiana kaikki puhdistusaineet, lääkkeet, myrkyt tms. tulee siirtää pois pennun ulottuvilta esimerkiksi yläkaappeihin tai ovien taakse. Viherkasvien myrkyllisyys tulisi tarkistaa ja nekin siirtää mielellään vaikkapa pöydille.

Portaisiin kannattaisi laitella turvaporttia. Meillä on ainakin talossa pennule todella vaaralliset rappuset. Ne ovat erittäin liukkaat ja Gloriakin on joskus tullut kovalla ryminällä alas. Onneksi onni on tähän asti ollut matkassa eikä mitään ole sattunut. Sen lisäksi että ne ovat liukkaat niissä on myös pennun mentävä kolo, joka välissä. Eli portaisiin ollaan hankkimassa biltemasta portit ylä- ja alapäähän. Myös joidenkin huoneiden oviin voisi olla hyvä laittaa tällainen portti, jos esimerkiksi yksinolo aluetta haluaa aluksi rajata.

Sähköjohdot tulisi piilottaa jotenkin. Meille on tulossa sähköjohtoihin suojukset niin ettei niitä pääse puremaan poikki tai mitenkään maistelemaan... Luultavasti suojataan myös jotkut tärkeimmät sohvan/pöydän jalat (Ei me fanaatikkoja olla eikä pikku jäljet haittaa, mutta mm. mamman antiikkipöydän maistelusta saattaa saada satikutia...). Hienommat/uudemmat matot siirretään sisäsiisteysopiskelun ajaksi pois ja ne korvataan luultavasti muovisilla matoilla, koska liukkaat lattiat voivat pistää pennun nurin.

Tarvikkeet vauvalle: Itse tykkään siitä, että koiran omistajat yrittäisivät ajatella hieman ekologisemmin eikä kaikkea tarvitse aina ostaa uutena kaupasta, vaan tarvikkeita voi ostaa esim. fb:n myyntipalstalta, kirppikseltä tai värkätä itse. Lisäksi vanhat tavarat voi itse myydä kirpparilla eikä laittaa roskiin.Jotenka en siis välttämättä aijo ihan pienelle nopeasti kasvavalle vauvalle ostaa esim. pantaa tai valjaita uutena kaupasta, koska ne menevät pieneksi ekojen kuukausien aikana.


Suuntasin nokkani siis facebookin koirakirppikselle ja löysin sieltä heti rukan minicomfort valjaat melkein puoleenhintaan vauvalle. Kerran kokeiltu ja todettu ettei koko ole sopiva. Nyt ei harmita, jos ne menevät heti pieneksi. Jos ne ovat yhä silloin hyvässä kunnossa, ne voi jälleen myydä eteenpäin. Lisäksi laitoin kyselyä TopCanisin Baby pannasta ja hihnasta poikamaisissa väreissä. Niitä en kuitenkaan vielä löytänyt. Luultavasti syksyn sateita varten hommataan netin ihmeellisestä maailmasta myös sadetakki ja talveksi joku haalari. Halvempaa ja ekologisempaa näin.

Tuota facebookin koirakirppistä seuranneena kannatan kurkkaamista, sillä  siellä myydään ihan kaikkea valjaista bokseihin ja koppeihin asti. Kannattaa jotain hankittaessa vilkaista ensin sinne ja laittaa vaikka kyselyä jostain tarvikkeesta ennemmin kuin lähteä heti kaupasta ostamaan. Sieltä voi löytää uudenveroisia tuotteita  melkein puoleen hintaan!

Koulutuspäiväkirja: Itse olen jo väsäillyt jonkinlaista koulutuspäiväkirjaa johon olen ruudukoinut jotain tärkeimpiä asioita joihin pennun tulisi tottua. Aina, kun vauva on tavannut uuden koiran voin laittaa rastin ruutuun ja laittaa lisätietona millaisen koiran. Tästä sitten tiedän millaisia koiria vauvan tulisi vielä tavata ettei ala esim. pelkäämään isoja mustia koiria tms. Ja joo olen tarkkis. Moni ei varmaan vaivaudu ihan näin tarkkaa selkoa tekemään. Odotus on kuitenkin niin kova, että pakkohan tämä on johonkin purkaa...

Samaan vihkoseen laittelen myös tärkeimpiä käskyjä/sanoja joita pennelin tulisi oppia piakkoin ja siihen voin sitten merkitä onko asia jo opittu. Esimerkiksi oma nimi, kontakti, luoksetulo ja luopuminen. Perheenjäseniä myös varmasti helpottaa, kun listaan myös tiukat rajat mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Eli esim. "Ulkona ei moikata vieraita koiria" tai "Ruokakupille pitää odottaa lupa" tai "Gloriaa ei kiusata" tms. Näin kaikki osaavat sitten johdonmukaisesti vaatia pennulta tiettyä käytöstä.

It´s a beautiful day and I can´t stop myself from smiling...

Pieni karhunkierros lähestyy kovaa vauhtia. Ylihuomenna on jo lähtöpäivä ja huomenna pitäisi ehtiä pakkaamaan kaikki kamat. Ollaan kyllä jo valmistauduttu hyvin. Tavaralistat on laadittu jo viikkoa aijemmin ja käyty ostamassa kaupasta mäkärämyrkyt niin itselle kuin koirallekkin. Glorialle löysin myös paikallisesta eläinliikkeestä peuraliuskoja vaellus purtavaksi. Tällä hetkellä sää näyttää hyvältä vaellus säältä eli pilviseltä ja asteitakin on "vain" 22. Lähdetään kuitenkin liikkeelle jo aikaisin aamulla, joten ollaan jo kuumimpaan aikaan takaisin mökillä/teltoilla.

Nyt helteiden aikaan Gloria on innostunut uimaan ja ollaan viikon aikana käyty muutaman kerran meidän salaisella uimapaikalla. No en nyt tiedä onko se kovin salainen, mutta siellä ei ikinä käy ketään, joten kaippa sitä aika salaisena voi pitää. Sinne kävelee metsän läpi vajaan pari kilometriä ja jos siihen yhdistää vielä pienen metsäkierroksen tulee lenkistä n.5km mittainen eli juuri sopiva. Koirat toki liikkuivat uidessaan enemmänkin. No mutta anyways rannassa on aivan huippu ihana hiekkapohja ja se on muutenkin niin matala, että saa kahlata ihan hirveän pitkälle ennen kuin jalat ei enää pohjaa. Sen takia G:kin innostui uippaamaan.

Ostin sille samalla kertaa mäkärämyrkyn ja peuraliuskojen kanssa kelluvan uimalelun, jossa oli vinku. Tyyppi oli ihan fiiliksissä, kun sai hakea sitä. Ja vaikka lelu näytti kestävältä ostettaessa, sai pikku tuholainen sen parin uintikierroksen jälkeen tuhottua. Lelu oli kuitenkin hintansa arvoinen, sillä Gloria ui molemmilla uintikerroilla todella monta kierrosta ensin lelun perässä ja lopulta se ui pitkiä kierroksia myös minun perässä. Sitten vielä kävely kotiin niin oli hyvä lenkki heitetty. Tuo uinti on muutenkin hurjan hyvää liikuntaa sille (mm.polvia tukevia lihaksia vahvistamaan), ja tuntuu, että myös sen itsevarmuus on parantunut paljon, koska sen uima-asento on nykyään hyvä. Se ei enää räpistele yläkroppa ylhäällä, vaan ui tasaisesti kaikkia raajoja käyttäen. Talvella olisikin tarkoitus käydä muutamaan otteeseen uimalassa Glorian uintikunnon ylläpidon merkeissä ja toki pennelin veteen tottuttamisen merkeissä.

Penneli asiaa...

Pikkuveli? Minullekko?

Alunperinhän mun piti paljastaa tämä vasta pennelin tultua taloon, mutta johonkin on pakko päästä purkamaan jännitystä, iloa ja odotusta. Kaverit ovat jo kärsineet innokkuudestani tarpeeksi eli nyt pääsette sitten kuulemaan mun jännitys höpinöitä. Moni varmaan muistaa tämän postauksen, jonka kirjoitin tuossa kesäkuun puolella. Sen jälkeen mietin kommenttienne avulla ja netin avulla perusteita myötään ja vastaan.

Sitten puuttui niin sanotusti kohtalo peliin...;) Eli meidän ihanalla asiantuntevalle trimmaajalle syntyi 6 ihanaa westie vauvaa. Kävin sitten ihan ilman mitään tausta-ajatuksia niitä hoitamassa ja auttelemassa niiden kanssa sekä tietty auttelemassa myös muun lauman kanssa. Tutustuin pentujen emään, joka on by the way aivan mainio luontoinen westi sekä samalla tulin jutelleeksi paljon kasvattajan kanssa. Parin katsomiskerran jälkeen alkoi kipinä syttymään ja nyt on vihdoin päätös tehty. Meille muuttaa siis neljän viikon päästä pieni uros westie, joka tulee yhteisomistukseen kasvattajan kanssa. Pikku jätkä muuttaa tänne 9vk vanhana.

Tietysti mua jännittää ihan kaikki. Lähtökohdat ovat tällä pienellä parhaat mahdolliset. Emä ja isä ovat terveitä westieitä ilman iho-ongelmia ja allergioita sekä tietysti tarkistettu terveiksi silmien ja polvien osalta. Luonteet ovat molemmilla  ihanat, ja pennelien mamma johon olen tutustunut on vienyt sydämeni ihan täysin.

Yhteisomistajuus meinaa siis sitä, että jätkä tulee käymään näyttelyissä ja siltä tarkataan silmät ja polvet jossakin vaiheessa vissiin reilu vuoden iässä. Ajattelin myös kuvauttaa lonkat ja kyynärät, ehkä myös selän kunhan asia tulee ajankohtaiseksi. Jos terveystarkkien osalta näytetään vihreää valoa, saattaa jätkälle tulla joskus hamassa tulevaisuudessa myös jälkeläisiä. Tietty tuo riippuu monesta asiasta, joten mennään asia kerrallaan ja odotetaan millainen jätkästä kehittyy.

Sen lisäksi, että jännitän sitä teinkö oikean päätöksen, jännitän myös pennun kasvatusta. Itselläni ei ole koskaan ollut pentua ja kaikki sisäsiisteydet ovat ihan uusia juttuja. Nyt ollaan jo mietitty miten tehdään talosta pentuturvallinen ja ollaan pian ostamassa biltemasta pentuporttia ja aitausta ja mattoa ja sähköjohdon suojia jne. Toivon siis, että pikkuisesta tulee yhteiskuntakelpoinen koirakansalainen mun kasvatustaidoilla... Glorian suhtautuminen jännittää myös mielettömästi! Glorialle on kuitenkin omia juttuja tulossa, joten se saa myös sellaista ihan omaa aikaa, joten kaippa se sitten siitä lutviutuu. Nyt sitten vaan odottamaan innolla!

Pientä hankintalistaa on myös tehty. Paljon uusia juttuja ei tarvita, mutta pitäähän pennellä olla mm.omat valjaat, kupit, peti jne. Pentukurssille olisi tarkoitus myös mennä heti, kun rokotukset saadaan kuntoon tai jos ei sopivaa kurssia löydy niin mennään rokotusten varmistuttua yhteistreeneihin harjoittelemaan. Hui, kun jännittää. Kertoilen lisää kunhan pääsen taas katsomaan vauvoja. Nyt olen käynyt siellä viikottain, ja on niin ihanaa nähdä pentujen kehitys ihan läheltä. Ekaa kertaa auttelin, kun vauvat olivat vasta muutaman tunnin ikäisiä ja nyt ne ovat jo villejä viisi viikkoisia. Nimi on vielä keksimättä ja olisin kiitollinen ehdotuksista. Ollaan mietitty jotakin mikä rimmaa Gloriaan ja ei olisi mikään normi, joka tulee joka nurkalla vastaan!;) Kuvat ovat tämän päivän mettälenkiltä!

SSKK:N Rally-Toko möllit 10.7.

Kävästiin Gn kanssa SSKK:n järkkäämissä Rally-Toko mölleissä. Olin ilmoittanut meidät kahteen alokasluokan starttiin. Möllit järjestettiin taivaallisen ihanan viileässä hallissa eikä me kyllä muuten oltaisi mentykään, kun Gloria on sen verran herkkis kuumalle säälle. Halli oli kumminkin vilpoinen, joten pikku muksun into pysyi ylhäällä.Annika oli meidän mukana ja ihanasti kuvasi meidän radan videolle ja otti toiselta kuvia. Video tulee kunhan saan sen tikulle. Laitan samalla myös taannoisista Seinäjoen mölleistä videon.

Aloitettiin siis kuudelta rataan tutustuminen. Molemmilta radoilta löytyi meidän inhokit.;) Käännökisä vasemmalle, joissa Gloria istuu hirmu herkästi sekä pujotteluja ja spiraali juosten. Mitä rääkkäystä...:) No ei vaan, sain vaan itse olla tarkkana nuissa liikkeissä. Ennen meidän rataa käytiin nopsaan ulkona pissillä ja testattiin muutamaa liikettä. Me ei olla treenattu rallya oikeastaan ollenkaan moneen kuukauteen. Pari päivää sitten otin neidin viideksi minuutiksi pihalle ja tehtiin lyhyt suora radan pätkä ja siinä meidän treenailut. Harjoittelemaan kumminkin oltiin lähdetty, joten otettiin radalle mukaan intoa ja malttia.

Eka rata mentiin kivasti palkatta, kun halusin testata "kokeen omaista" tilannetta. Gloria teki hyvin ja kun sai kehua niin ei se oikeastaan edes osannut kaipailla palkkaa paitsi vikoilla kylteillä. Muuten odotin melkein virheetöntä suoritusta, mutta Gloria kaatoi yhden tötsän eli siitä -3. No eipä mennytkään ihan niin hyvin. Tuomari oli arvostellut todella tarkasti, mistä itse pidin eli kaikesta mistä kokeissakin menisi pisteitä meni myös nyt. Lopullinen tulos oli 74/100. Nipin napin hyväksytty siis. Monet oli omia mokia. Aloitin esim. pujottelun väärältä puolelta siitä -10 (Siis oikeasti miten on mahdollista, kun vielä keskityin siihen, että aloitan sen oikein?) ja Gloria pääsi yhdessä eteen oikealta sivulle tulossa istahtamaan ilman, että huomasin joten siitäkin -10. Sitten muutama pieni virhe, jotka olisin myös voinut korjata oli tullut mukaan. Neiti porkkanahäntä teki kuitenkin täydellisen suorituksen omasta puolestaan ja sitä mieltä taisi olla tuomarikin, koska Gloria oli ekalla radalla tuomarin suosikki!:) No mutta kuka voisikaan vastustaa into piukeana tekevää vekkulia westiä?

Toinen rata meni omalta osalta paremmin ja Gloria veti samalla tavalla täysillä kuin edellisenkin. Nyt sain keskityttyä ja petrattua monta asiaa. Tällä kertaa kuitenkin suorituspaikoissa oli petrattavaa ja kolmelta kyltiltä tuli -1p ja kommentti, että suoritus lähemmäksi kylttiä. Tulokseksi tuli siis 97/100 mikä oli jo todella upeaa! Tällä irtosi toinen sija. Ihan mahtavaa. Gloria on kyllä ihan hirveän pätevä ja jaksoi keskittyä pienellä lepotauolla molemmilla radoilla. En voisi olla ylpeämpi. Virallisiin olisi suunta sitten marraskuussa! Kaikki postauksen kuvat (c)Annika. Ja iso kiitos Annikalle mukana olosta, kuvista ja tsemppauksesta!