Glorian kanssa ilmottauduttiin perjantaina aika extempore Jyväskylässä järjestettävälle Nose Work- kurssille, vapaapäivälle kun oli keksittävä jotain äksöniä. Olin jo pidempään halunnut päästä tätä hommaa Glorian kanssa kokeilemaan, koska tämä sopii passelisti myös kroppaongelmaiselle koiralle ja Gloria nauttii nenätöistä. Päästiin mukaan alkeisryhmään, joka sisälsi ensin tunnin teoriapläjäyksen ja sen jälkeen muutaman tunnin ajan lyhyitä yksilötreenejä koirien kanssa.
Jos joku ei tiennyt niin Nose Workissa koira opetetaan tunnistamaan ja ilmaisemaan erilaisia hajuja erilaisissa ympäristöissä. Ensimmäinen haju, joka koirille opetetaan on eucalyptus ja hajun ilmaisutavat puolestaan vaihtelevat maasta taivaaseen, riippuen vähän koirasta ja ohjaajasta. Suomessa Nose Work ei ole vielä virallinen laji (?), mutta juuri tässä pari päivää sitten laji sai omat nettisivut joista voi käydä lukemassa lajista lisää. Virallistaminen on ymmärtääkseni työn alla ja joissain kaupungeissa järjestetään jo epävirallisia kilpailujakin. Harrastuksena Nose Work sopii koiralle kuin koiralle eli kannattaa lähteä kokeilemaan, jos mahdollisuus ilmaantuu.
Omasta mielestäni oli jännittävää nähdä kuinka erilaisten koirien kanssa lähdettiin liikkeelle eri asioista ja kuinka opetustapoja oli tässäkin lajissa niin monta. Glorian kanssa halusin lähteä liikkeelle sheippaamalla, joten lähdettiin liikkeelle niin, että kädessäni oli rasia, jossa oli itse haju. Naksu tuli rasian tökkäisystä nenällä ja/tai haistamisesta. Gloria tajusi homman heti, ja takoi purkkia kohta kuin vanha tekijä. Tästä siirryttiin sitten meidän ensimmäiselle etsintäalueelle, joka oli ajoneuvo, koska purkin sai näppärästi kiinni auton kylkeen. Sitten taottiin hajupurkkia siinä. Gloria availi myös nenäänsä ja selvästi lähti haistelemaan purkkia niinkuin kuuluukin. Tästä ei ehditty etenemään pidemmälle, mutta tarkoitus olisi lähteä naamioimaan purkkia, piilottamaan sitä erilaisiin ympäristöihin ja opettamaan Glorialle, että sen pitää etsiä nimenomaan se haju eikä purkkia. Myös ilmaisua pitää vahvistaa.
Tykkäsin myös siitä, että lajissa on hurjasti haastetta ja eri variaatioita, koska ympäristöjä on niin erilaisia. Hajun voi piilotta sisään, ulos, kentälle, metsään, halliin, autoon, niitylle, pellolle, kivikkoon, laatikkoon tms. Ja mikä parasta, allekirjoittaneen ei tarvitse raahata hirveää treeniväline arsenaalia mukana, vaan treenin voi toteuttaa simppelisti yhdellä pumpulipuikolla, jossa on tippa haju-uutetta. Kätevää! Ja vielä yksi plussa, koira nukkuu tämän jälkeen täysin reporankana koko loppu päivän. Siitä vähintäänkin huomaa kuinka tämä laji oikeasti väsyttää ihan erilailla kuin esimerkiksi tavallinen lenkki, vaikka koira ei kovinkaan paljon edes liiku treenin aikana.