Toko on tosikkojen hommaa...

Monet perustelevat harrastusten valinnan ja tokon lopettamisen sillä että toko on yksinkertaisesti liian vaikeaa, tylsää, ikävää tai ihmiset ottavat sen liian tosissaan. Nämä kommentit olen nähnyt enemmän, kuin kerran monissa blogeissa: "Me emme harrasta tokoa, koska se on niin tosikkoa",  "Emme harrasta tokoa, koska kaikki tokon harrastajat ottavat sen niin tosissaan", "Koirani ei pidä tokosta, koska se on niin tosikkomaista eikä yhtään hauskaa" ja "Luulen, että koirani kyllästyisi tokoon pitkällä tähtäimellä, koska siinä toistetaan aina samoja liikkeitä." Päätin alkaa omalta osaltani kumoamaan väitteitä ja kertomaan omista kokemuksistani tokon suhteen.



Niinkuin moni on varmaan huomannut omistan terrierin. Ja niinkuin moni on varmaan huomannut omistan tokoilevan terrierin. Monen mielestä koiran rodusta ja ominaisuuksista riippuu pitkälti millaisen tokokoiran siitä saa vai saako ollenkaan. Minusta kuitenkin jokaisesta koirasta saa kelvon tokokoiran jos sen eteen jaksaa nähdä vaivaa ja jos eväsreppuun pakkaa huumoria, hyviä herkkuja, pitkän pinnan, lelun sekä iloista mieltä. Kaikista koirista ei tule vietikkäitä paimenia, jotka tekevät liikkeet sähäkästi ja kunnon draivilla mutta tarvitseeko tullakkaan? Itse arvostan harvinaisempien rotujen kanssa kisaavia sillä he ovat löytäneet työkalut ja tavat työskennellä oman koiransa kanssa . Jos yhteistyö pelaa hyvin, molemmat nauttivat ja liikkeet   tehdään vielä teknisesti oikein niin minusta se on täyden kympin suoritus, ei siihen mitään bc:n viettiä tarvita, että liikkeet saadaan tehtyä hyvin.

Noutokin toimii...

Tyypillisin peruste sille ettei tokoa harrastetta tai  ettei sitä ainakaan missään tapauksessa eikä missään mielessä harrasteta tavoitteellisesti on se, että toko on kuulemma tosikkoa touhua. Se on monen mielestä fakta. Toko sopii pilkunviilaajille, tosikoille, tarkoille koiraharrastajille jotka omistavat vähintäänkin bc:n tai jos ei nyt ihan bc:tä niin ainakin paimenen. Minusta on ikävää, että toko on saanut tällaisen maineen koiraharrastajien keskuudessa. Omat kokemukseni tokosta ovat näet aivan päinvastaiset. Vaikka tokoilevat ihmiset näyttävät tekevän hommia suu viivana ja käskyt ovat napakat eikä kanssa kilpailijoille hymyillä tai puhuta se ei tarkoita, että toko on tosikkoa tai harrastajat ilkeitä. Omien kokemusten mukaan moni vain keskittyy tällä tavalla täysin omaan koiraansa eivätkä anna ulkopuolisten tekijöiden häiritä itseään. He antavat kilpailuissa ja treeneissä  itsensä täysin koiralleen, jolloin koira antaa itsensä täysin ohjaajalleen. Se on tapa. Itse en puhu treeneissä kenenkään kanssa, ennen kuin olen antanut Glorialle lopetus singnaalin ja se on tietoinen siitä, että enää ei tarvitse pingottaa. Treenin aikana en puhu muille, en katsele muualle, saatan olla myös napakan näköinen ja tietyssä mielessä passiivinen. Kun treeni loppuu riemu repeää ja silloin riehutaan hetki, kunnes tulee lopetus singnaali ja silloin voidaan Glorian kanssa molemmat keskittyä muuhun. Kisoissa toki myös jännitys tekee oman osansa tunnelmaan mutta omissa ekoissa kokeissa kaikki olivat meille ystävällisiä ja mukavia!

 

 Gloria on ollut  itselleni varmaan täydellisin koira ikinä tokoon. Se ei ole ollenkaan helppo, eikä tee mitään ilmaiseksi mutta se nauttii tokosta joka solullaan. Meidät on otettu mölleihin, kokeisiin ja treeneihin aina ihanalla asenteella ja kanssatreenaajat eivät ole ikinä kyseenalaistaneet lajivalintaamme, vaikka se on terrierin kanssa hivenen erikoinen. Meillä ei ikinä ole ollut tylsää sillä, vaikka tokoliikkeet näyttävät kokonaisuuksina hyvin simppeleiltä niihin kuuluu niin monia vaiheita ja ainakin tuhat opetusmetodia, että jos kukaan ikinä sanoo, että toko on yksinkertaista ja tylsää niin ollaan menty pahasti vikaan tai sitten työkalut ovat olleet lajia aloitettaessa väärät.  Toki tokosta saa tylsän ja ikävän lajin jos sellaisen asenteen ottaa. Mistä tahansa lajista saa. Mutta silloin vika on ohjaajassa eikä suinkaan lajissa.

Kaikki omistajat eivät ole luotuja toko-ohjaajiksi eikä kaikkia koiria ole luotu tokokoiriksi. Jokaisesta ohjaajsta ja jokaisesta koirasta kuitenkin saa tokon harrastajan jos siihen itse pyrkii ja tekee töitä unelmansa eteen. Ja älkää turhaan sanoko etten harrasta mitään tavoitteellisesti. Tavoitelkaa, pyrkikää, yrittäkää mutta pitäkää samalla hauskaa. Ei tavoitteellisesti harrastaminen tarkoita sitä, että veri suussa treenataan, joka päivä ja molemmat ovat liian stressaantuneita edes nauttimaan. Se tarkoittaa sitä, että edetään molempien ehdoilla ja pidetään yhdessä hauskaa mutta edistytään samalla. Joko pienin hiirenaskelin tai sitten suurin harppauksin! Tsemppiä tokoiluun ja nyt toivoisin kommentteja ja keskustelua. Onko toko teidän mielestä tosikkoa? (Ja suuri anteeksipyyntö siitä, että bordercollie esiintyy vertauskuvana. Se on vaan niin yleinen rotu tokopiireissä, että siihen on helppo verrata.)




Ekoissa kokeissa rotukirjo oli yllättävän laaja. Kisaamassa oli mm. westiet, eukku, bokseri, japsi jne.



Hyvää Joulua!

Tässä on pikku neidistä tonttukuva, joka on otettu viime vuonna. Meillä ei ainakaan ole täällä ollenkaan lunta joten jouluisen kuvan ottaminen olisi ollut vaikeaa... Toivotamme kuitenkin Glorian kanssa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille ja muillekkin!;)

Dear Santa...

Monet ovat jo koonneet omat lahjalistansa koirille. Päätin tehdä saman mutta tämä onkin vähän erilainen. Luulen, että melkein 100% koirista ei oikeasti toivo lahjaksi uusia hihnoja, pantoja, pukuja, leluja... Siksi kokosinkin tähän monenlaisia lahjaideoita joita koirasi varmasti arvostaa enemmän, kuin uutta bling bling talutinta. Näihin toiveisiin et tarvitse suurta kilisevää kolikkopussia. Nämä lahjat tulee suoraan sydämestä!<3

Pitkä talviretki lähimetsään:

Kerää reppuun lämmintä kaakaota, sekä koiralle luunpätkä. Kävelkää yhdessä pitkä lenkki metsäpoluilla. Varaa riittävästi aikaa ettei kotiin tarvitse kiirehtiä Nauttikaa yhdessä lumesta ja luonnosta!:) Tämä olisi varmaan Glorian lemppari ja paljastankin, että tämä Glorian toive tulee toteutumaan ensi viikonloppuna.

Pieni hoitotuokio:
Viettäkää yhdessä vartin mittainen hoitotuokio. Tehkää jotain mistä koirasi nauttii. Kampaile, silittele, hiero tai venyttele koiruutta rauhallisessa ympäristössä ja nauttikaa kiireettömästä olostanne. Taustalle voi laittaa rauhallista musiikkia jos ei koiran niin ainakin omaksi iloksi.


Remuten koiraporukassa:

Sovi treffit tutun koiraporukan kanssa ja viekää koirat yhdessä leikkimään. Koirat saavat remuta yhdessä ja saat itse juttuseuraa. Ota lenkille vain koiria joiden kanssa tiedät koirasi tulevan juttuun, ettei lenkki stoppaa koirien kärhämöintiin.;)

Älykön unelma:

Mieti joku sopivan haastava temppu, jonka opetteluun käytätte kunnolla aikaa. Harjoitelkaa pieniä hetkiä pitkin päivää ja ottakaa temppu lopuksi videolle. Lopulta tempun voi laittaa, vaikka omaan blogiin ja haastaa lukijat opettamaan saman!

Herkkusuun toivelahja:

Tähän tarvitset jo muutaman euron tai jos lukijoista barffaajia löytyy niin ei tarvitse, kuin kaivella pakastinta. Eli lykkää pötkö/laatikollinen lihaa pellille ja levittele se ohueksi levyksi. Laita uuniin ja paista n. 20 min keskitasolla 150*C.( Tämä aste ja aika on arvio. Itse käyn tarkkailemassa kypsyyttä paiston ajan.) Pilko ja pakasta. Lihan sekaan voi myös lisätä kananmunia, pellavansiemeniä tai jotain muuta lihaa. Nämä namit ovat ainakin täysin lisäaineettomia ja myös rahapussi pääsee halvemmalla.

Superleikkijän rakkaus:
Netistä löytyy monenlaista ohjetta lelujen valmistukseen itse. Mm. narupallo, vetolelu (matonkuteista), jotkin aktivointilelut tms. ovat mahdollisia valmistaa itse. Näistä osoitteista löydätte ohjeita lelujen tekoon itse.
http://hurttateam.blogspot.fi/  (narupallo)
http://handmade-eva.blogspot.fi/2012/04/itsetehtyja-puuhaleluja-koirille.html  (vetolelu ja puuhalelu)
http://tiuhtijalabukat.blogspot.fi/2012/08/narulelu.html  (narulelu)

Mikä olisi teidän omien koiruuksien lemppari lahja?

I need some sleep...

Kolmannen jakson päätös ottaa kovemmalle, kuin yksikään aikaisempi jakso... Kolme kieltä + psyka ja hissa. Olen ahkeronut ruotsin itsenäistentehtävien parissa, kirjoittanut jos jonkin moista luentopäiväkirjaa ja  itsehavainnointia sekä treenannut ihan liikaa sanakokeisiin. Tuleva koeviikko ei helpota kiirettä yhtään. Onneksi tuleva loma häämöttää jo parin viikon päästä!

Glorian kanssa aika on jäänyt vähälle mutta sunnuntai on nykyään meidän vakkari treenipäivä. Pari viikkoa sitten oltiin ryhmätreeneissä, joihin otetaan suunta myös tämän viikon loppuna. Gloria saa upeaa häiriötä, sillä treeneissä oli viimeksikin jos jonkinlaista koiraa, rotikasta pieniin pörröturkkeihin. Gloria saattaa päästä myös avuksi treenioperaatioon mutta siitä lisää myöhemmin jos tosiaan päästään häiriökoiraksi.:) Annikan ja Nellin kanssa käväistiin myös kentällä kokeilemassa rallytokoilua, kun siitä on monessa blogissa ollut lähiaikoina juttua. Jos kaikki muutkin niin miksei mekin? Hauskaa ainakin oli, vaikka oikea oppisesti me ei kylttejä taidettu suorittaa.:D Ehkäpä tätäkin lajia voisi kokeilla useammin, kuin pari kertaa vuodessa... Katselin hieman rallytoko kokeita ja mietin, että voisi olla hauska käydä vähintään mölleissä kokeilemassa. Täällä ei niitä möllejä kuitenkaan turhan usein ole, joten tämä voisikin olla hyvä tekosyy lähteä pienelle reissulle jonnekkin päin suomea keväällä.;)

Viime viikonloppuna hoidettiin kaverin kanssa hurmaavaa labradorinnoutajaa. Viikonloppuun kuului mm. nukkumisongelmia (hoidokkimme osasi kuorsaamisen taidon), odottelua kylmässä pakkasilmassa (välillä oli kerrassaan pakko kieriskellä ja jäädä makoilemaan lumikasaan), ruokavarkauksia (Mitäs jätin ruokalaatikon kannen raolleen?) sekä ihanaa yhdessä oloa maailman kultaisimman labbis herran kanssa. Käytiin monta kertaa lenkillä sekä ihan vaan oltiin seurana ja rapsuteltiin paljon. Herra oli onnensa kukkuloilla, vaikka tietysti ikävä omaa mammaa vaivasi.

Ja nyt lukiat, olisin kiinnostunut kuulemaan postausehdotuksia ihan maan ja taivaan väliltä. Postaukset on lähinnä liittynyt  meidän arkeen, joten jos jonkinlaiselle tietylle postaukselle on toivetta niin olisin kiitollinen ehdotuksista. Esim. Jonkun tempun opetus videolla, laji kokeilu, koulutus, hoito, ruokinta tms. Siis ihan mistä vaan.

  

Gloria ja hoitolapsi

Tänään meillä olikin yhden koiran sijasta kaksi hännän heiluttajaa. Gloria otti Kertun hyvin vastaan eikä tällä kertaa muristu ollenkaan. Ohjelmassa ei ollut mitään sen kummempaa joten molemmat neidit katselivat, kun ompelin kaverin joululahjaa. Kerttu oli paljon rauhallisempi kuin edellisellä kerralla ja nyt ne pystyi jättämään myös hetkeksi ilman valvontaa. Glorian ei tarvinnut murista ollenkaan, koska tällä kertaa se luotti siihen, että "johtajan" asema on mulla eikä sen tarvitse höpsötellä. Pidettiinkin sitten napsakat säännöt niin, että toista ei kiusattu eikä sisällä leikitty. Näillä säännöillä päivä meni mitä mainioimmin ja neideillä oli kivaa...:)

Parilla lenkillä käytiin ja koirat näytti pikemmin käveleviltä lumikoirilta... Ulkona oli kauhea lumipyry mutta käytiin siitä huolimatta pitkä lenkki. Itse taistelin hihnojen kanssa, ja sain ne jotenkin koko ajan solmuun. Se on selvä, että jos pentu joskus tulee niin se oppii heti kävelemään tavallisessa remmissä eikä fleksissä. Kahden fleksin kanssa säätäminen ei näet ollut herkkua! Toinen lenkki käytiin sitten Tessu kultsun kanssa ja neidit päättivät näytää ne terrierin pahemmat puolet. Oikein yllyttivät toisiaan räksyttämään, vetämään, syömään, heilumaan jne. Olin koko ajan solmussa ja lopulta loppui hauskuus.  Loppulenkki mentiin  tylsästi lyhyellä hihnalla mun molemmin puolin ja kaikki pöljäilyt oli kielletty.

Päivällä harjoiteltiin myös perusasentoa. Kertun kanssa ihan alkeita ja Glorian kanssa vähän edistyneempiä juttuja. Kertun kanssa tehtiin niin, että se itse lähtisi kokeilemaan. Hyvin se jo teki liikkeestä mutta perusasentoon tuleminen olikin haastavampaa. Mutta Kerttu oppi todella nopeasti. Siitä tulee vielä mitä mainioin tokokoira. Gloriakin oli ihan into piukeana, kun sai pitkästä aikaa toimintaa. Huomenna mennäänkin vissiin yhteistreeneihin pitkästä aikaa ja katsotaan miten paljon on unohdettu parissa kuukaudessa.

Vielä yksi positiivinen asia loppuun! Glorian tulehdusalueet on pienentyneet ja paikoittain tulehduksesta on enää hyvin vähän jäljellä. En tiedä tuliko apu valkosipuli/kreikanherne tableteista , megadermin rasvahappoliuoksesta vaiko ruokavalion muutoksesta kokonaisvaltaisesti mutta me ollaan pärjätty nyt jo muutamia viikkoja ilman lääkintää ja korvat ovat ainakin pysyneet täysin puhtaina. Tassut on yhä vähän tulehtuneet mutta se voi johtua myös kostean syksyn vaikutuksista.

"Ootko sä tosissasi...

...että mä todellakin suostuisin ottamaan suuhuni tuon kovan ja inhottavan kapulan. En todellakaan. Ai, saako siitä herkkua, no ehkä mä voin yhden poikkeuksen tehdä."  Tässä Glorian ajatuksia noudon harjoittelusta. Tosiaan noutoa on harjoiteltu ahkerasti ja edistystä alkaa näkymään. Ostin viikon takaisesta Jyväskylän KV:sta ohjatunnoudon kevyen kapulan jolla on harjoiteltu nyt ahkerasti noutoa. Ennen jäätiin aina siihen, että kapula otettiin suuhun mutta sen kanssa ei liikuttu milliäkään. Nyt tätä harjoiteltuamme Gloria tuo kapulan hienosti sivulle (Ainakin välillä...). Allekirjoittanut suorastaan hyppi kattoon, kun neiti ensimmäisen kerran teki tällaisen tempun! Mun pieni ärrieri noutaa. Pitääkin lisätä video, kunhan saadaan vielä vähän harjoiteltua.

Nämä kolmannen jakson viikot on olleet todella hektisiä. Varsinkin tämä viikonloppu oli suorastaan järkyttävä sanakoe harjoitteluineen ja puheen valmisteluineen. Ehdittiin kuitenkin käymään 2h lenkki kylmässä pakkasessa. Kamerakin pääsi pitkästäaikaa ulkoilemaan ja yritin räpsiä hienoja kuvia. Suurin osa näytti kameran näytöllä hyvälle mutta koneella kaikki kuvat olivat jossain määrin epätarkkoja. Pääasia eli ihanat karvaiset kaverukset kuitenkin näkyvät kuvassa joten mitä sitä suotta valittelemaan.  Uskollinen Kerttu ystävä olikin siis jälleen mukana ja ensi viikonloppuna saadaankin Kerttu lauantaihoitoon. Toivotaan ettei Gloria suutu toisen ärrierin tullessa taloon. Silloin kun ne sipsuttelee suvaitsevasti rinnakkain niitä voisi luulla parhaiksi kavereiksi. Niinhän ne kyllä nykyään oikeastaan ovatkin. Pari kertaa ne on jopa leikkineet yhdessä, mikä on kyllä todella harvinaista. 

Viime viikolla Gloria kävi pitkästä aikaa trimmissä. Edellisestä käynnistä oli ehtinyt vierähtää reilut neljä kuukautta sillä olin välissä nyppinyt sen itse. Päähän ja jalkoihin oli kuitenkin kertynyt reippaasti karvaa. Neidin kauniit näyttelylaahukset kokivatkin kovan kohtalon ja trimmin jälkeen niistä oli jäljellä enää muutaman sentin karvoitus. Myös päästä lähti reilusti karvaa ja nyt on kyllä ihanaa, kun neidin nappisilmätkin näkyvät hyvin otsiksen alta.  

Tokoa ei olla nyt treenattukaan ollenkaan. Pitäisi tsempata. Palkkaaminen on vaan niin vaikeaa, kun neidin ruoka on jälleen niin rajoittunutta. Kalkkunanjauhelihaa ja tattaripuuroa + tuhat lisäravinnetta. Jos nameja haluaisi tehdä niin pitäisi paistaa ja tehdä kerralla kunnon satsi. Ehkäpä jos ensi viikolla olisi aikaa. Glorian maha on kuitenkin nyt paljon parempi kuin RC:n hypoallergenicilla mitä Gloria oksenteli harva se yö pihalle. Ruoan vaihdon jälkeen ei ole oksentanut kertaakaan ja maha on muutenkin hyvässä kunnossa. Korvat on parantuneet eivätkä töhni enää. Ainoastaan tassut reagoi yhä mutta toisaalta kostea syksy tekee osansa siinä. Jospa me nyt talven myötä metäisiin parempaan suuntaan. Toivotaan kaikki sormet ristissä, että tulee mahdollisimman kylmä, kuiva ja valkoinen talvi niin ehkä Glorian tassutkin pysyisi sitten parempana!

Pitkästä aikaa kehässä

Erittäin laadukas kuva meidän ruusukkeesta...;)

Ei olla käyty mätsäreissä sitten alkukesän joten lauantaina läksittiin sitten oman paikkakunnan mätsäriin kehäilemään. Aluksi meidän piti mennä Jyväskylään "Toko klinikalle" mutta oltiin sitten laiskoja eikä mentykään... Eihän sitä aina jaksa lähteä ja sinne meno olisi tarjoittanut liki tunnin autossa istumista, joten ei kiitos. Rento päivä koirien parissa kiinnosti enemmän joten mentiin sitten mätsäröimään.

Glorian kanssa ei oltu tehtu mtn. mätsäreihin liittyvää moneen kuukauteen. Gloria meni hienosti ja sai sinisennauhan. Hyvälle hävittiin!;)  Sinisten kehässä neiti sai vikurointikohtauksen ja seisomiset oli sitten siinä. Omaksi ihmetykseksi tuomari kuitenkin sanoi, että westie on kolmas ja niinpä tulokseksi sitten SIN3. Itteä kyllä pisti nolottamaan tuo lopun sähellys sillä Gloria oli seisonut jo kauan enkä ollut palkannut sitä joten ei mikään ihme ettei enää jaksanut... Siinä sitten itse rupesin vielä nyppimään siellä remmin päässä mutta anyway minkäs teet, kun ei vaan tajunnut. Gloria sai palkinnoksi hienot juoksuhousut ja treenipatukan. Napusia saatiin myös mutta ne meni meidän Kerttu kaverille.:)

Vähän jäi kaivelemaan, kun ei menty JH:seen, kun sellainen kerrankin järkättiin... Oltiin jo kaverin kanssa menossa ilmoittautumaan mutta ilmot meni sitten "kiinni" nenän edestä eikä ehdittykään.  Helpotuksen huokaus pääsi kyllä, kun katseltiin junnukehää. Siellä tehtiin koiranvaihdos johon itsellä ei kyllä rahkeet riittäisi. En ole todellakaan mikään mestari handleri, vaan kaipaan aikaa tutustua koiraan kunnolla ennen mitään koitoksia. Lisäksi kahdelle viimeiselle tuotiin täysin vieras koira kehän ulkopuolelta ja jälleen huokaisin helpotuksesta  etten ollut itse kehässä. Mutta kyllä me sinne junnuihin vielä joskus mennään. Kaverin kanssa jo sovittiin, että vedetään toistemme koirilla heti ensi mätsärissä... ;)

Kontakti kaiken perustana

Tässä vähän aikaa sitten, kun löysin nuo kirjat tuolta laatikon pohjalta ja aloin niitä lueskelemaan iski inspiraatio. Juttelin kaverin kanssa fb:ssä ja yhtäkkiä tajusin, mikä meidän treeneistä on uupunut viimeaikoina.  Kontaktitreenit. Kontaktihan on ainakin omasta mielestäni kaiken koiran kanssa tekemisen perusta. Se, että koira haluaa toimia kanssasi yhteistyössä ja se hakee sinuun mielellään kontaktia. Jos koira ei itsenäisesti hae kontaktia/sillä ei ole työskentely halua niin usein homma ei ole kivaa enää kummallekkaan osapuolelle, kun joutuu hillumaan ja heilumaan saadakseen koiran katsomaan itseään ja keskittymään siihen mitä ollaan tekemässä. Kun yhdessä tekeminen ei enää synnytä paloa kummassakaan tulee tarve miettiä missä mättää.

Me ollaan neitosen kanssa hinkattu viimeaikoina liikkeitä ja niiden osia aivan liikaa... Ennen kokeita varsinkin tuli treenattua paljon ja toko kiintiö tuli täyteen. Tauko tekee siis hyvää molemmille! Nyt tartuin Eva Bodfäldtin kirjaan Tottelevainen koira (kontaktikoulutus). Edellisessä postauksessa on siitä pieni esittely. Kertauksena nyt niille, jotka eivät postausta lukeneet niin kirja käsittelee koiran kontaktin hakemista ja kontaktin parantamista ohjaajan ja koiran välillä. Kirja sisältää myös pieniä helppoja kontaktia parantavia harjoituksia. Päätinkin, että nyt on aika parantaa Glorian ja itseni välistä kontaktia ja palata perusteisiin.

Minulle itselleni on tärkeää, että Gloria hakee minuun kontaktia spontaanisti ja omatoimisesti. Kontaktin hakeminen on Glorialle hyvin vahva toiminto sillä sitä harjoiteltiin jo ArkiTokon ensimmäisellä kurssilla. Halusin kuitenkin, että se myös lähtee aktiivisesti "etsimään" katsettani saadakseen palkkansa eikä ainoastaan ota kontaktia silloin, kun olen kääntyneenä siihen päin. Otimme siis käyttöömme kirjassakin mainitun "Hyrrä" harjoituksen. Harjoituksen ajatus on siis siinä, että koirasta käännytään poispäin ja, kun se aktiivisesti hakee katsettasi se palkataan. Varsin simppeliä ja tehokasta! Heti alussa huomasin, että harjoitus on Glorialle vaikea. Se kyllä tuijotti mutta ei aktiivisesti hakenut paikkaa, vaan istui paikallaan ja tuijotti. Aloin sitten palkkaamaan sen suusta.(Joo kuulostaa ällöttävältä mutta nappulat on kumminki aika steriilejä ;) ) Ja siitä se sitten lähti toimimaan. Pitää kyllä treenailla näitä kontakti hommia enemmänkin.

Kokeilkaahan tekin erilaisia kontaktiharjoituksia. Huomaa kyllä pian, kun koiruus alkaa hakemaan itsenäisestikin kontaktia. Pitäisi muistaa toistaa näitä harjoituksia myös "normien" treenien lomassa ja erilaisissa paikoissa.

Harmittaa hirveästi, kun nyt olisi monia postauksia tulollaan ja inspistä kirjoittaa mutta kun koeviikko... Nytkin pitäisi olla lukemassa englantia mutta minä harjoitan tällaista sijaistoimintaa ja istuskelen koneella.:)

Lukutoukka vauhdissa...

Päätin kirjoitella teille pienen koosteen omistamistami koirakirjoista. Niitä onkin muutamia kertynyt vuosien aikana. Osa on löytynyt kirppareilta, osa kirjakauppojen alekoreista ja osan olen saanut ihan synttärilahjoiksi vuonna nakki ja makkara. Suurimman osan olen ostanut silloin, kun Gloriaa ei vielä ollut eikä rahaa tarvinnut käyttää neidin erilaisiin tarpeisiin.  Nykyään kaikki mahdolliset kirjat löytyy onneksi kirjastosta, joten sieltä usein lainailen jos jotain tarvitsen... Siistiessäni huonetta kaivelin kirjat esiin ja selailin pitkästä aikaa vähän.

Yleisesti koiran koulutusta käsitteleviä kirjoja löytyy kirjahyllystä muutama mutta sen lisäksi löytyy temppukirja sekä koiranäyttelyistä käsittelevä opus. Listasin kirjojen hyviä ja huonoja puolia hieman ylös jos kiinnostaa niin lainatkaahan ihmeessä kirjastosta!

Pennun kasvatus (Tuire Kaimio)
+ Paljon kuvia
+ Hyvin ja selkeästi kirjoitettu
+ Hyvät koulutusmenetelmät
+ Pienissä laatikoissa joku tärkeä asia tiivistettynä, joten jos
 ei jaksa koko sivun tekstiä lukea, voi pienistä laatikoista löytyä hyviä faktoja.
+ Laajasti vinkkejä myös erilaisten temppujen/leikkien opetukseen.

Todella kattava teos koiran valinnasta aikuisuuteen asti. Kiinnostavaa tietoa myös jo kauemmin koirien kanssa puuhanneelle. Kuvat tuovat eloisuutta tekstiin.

Citykoira (Sarah Whitehead)
+ Lyhyet kappaleet joista kuitenkin löytyy tarvittavat tiedot.
+ Paljon kuvia elävöittämässä tekstiä.
+ Käsittelee pääasiassa juuri citykoiran kasvatusta mutta suuri osa tiedoista pätee myös yleisesti koiran kasvatukseen.
+ Sis. mm. pennun sosiaalistamiseen liittyviä muistilistoja asioista joihin pentu on totutettava.

Pääasiassa teos käsittelee citykoiran kasvatusta ja asioita joihin kaupungissa asuva koira törmää päivittäisessä elämässä. Paljon kuvamateriaalia. Tiedot tiivistetty selkeiksi kokonaisuuksiksi yhteen kappaleeseen. Sopivasti tietoa niin ettei lukeminen ala pitkästyttää laiskaakaan lukiaa. 


Tottelevainen koira- kontaktikoulutus (Eva Bodfäldt)
+ Esimerkkejä tositilanteista joihin kouluttaja on törmännyt ja miten ne ratkaistiin.
+ Useita  kontaktiin liittyviä käytännön harjoituksia joita voi kokeilla oman koiransa kanssa.
+ Valtavasti hyödyllistä tietoa juuri kontaktin parantamisesta koiran ja omistajan välillä.
- Kuvia on hyvin vähän ja ne ovat kaikki mustavalkoisia.

Itse pidän kirjasta paljon, koska siinä on monenlaisia vinkkejä/tapoja parantaa suhdetta omaan koiraan. Lisäksi oikeasta elämästä otetut esimerkkikertomukset valottavat asioita paljon! Myös arjen tilanteisiin löytyy ratkaisuja positiivisen vahvistamisen kautta.

100 toimivaa vinkkiä kouluta koirasi (Sarah Fisher ja Marie Miller)
+Runsaasti havainnollistavia kuvia koulutustilanteista.
+Tiedot/taidot on koottu sellaiseen järjestykseen, että opetuksenkin on hyvä tapahtua siinä järjestyksessä. (Esim. arjen askareet tulevat ensin ja vasta sen jälkeen käskyt,temput jne.)
+Hauskat pronssi-, hopea- ja kultasertifikaatit lukian koiran opittua tietyn määrän taitoja.

Kirja sisältää hyvin vähän tietoa yleisesti koulutuksesta. Pääpaino on arjen asioiden ja käskyjen opettelulla. Kirjan alussa on lyhyt ja muutamaan sivuun tiivistetty tietopaketti koiran opettamisesta, tarvittavista varusteista, naksuttimesta ja TTouch-hieronnasta. Taidot/temput on koottu 1-100 numeroin ja kirja alkaa pennun totuttamisella häkkiin, sisäsiisteyteen jne.

Koiranäyttelyyn (Liisa Kukkanen)
+Kattavasti näyttelytietoa ensikertalaiselle. (Omalla kohdalla oli hyödyllinen ekassa näyttelyssä)
+Etenee ilmoittautumisesta  näyttely paikalle saapumiseen ja kehäkulkuun.
+Tietoa myös ulkomaille näyttelyyn lähtevälle.
+Muutamia huvittavia dialogeja tosielämästä.
 - Ei kuvia näyttelyistä. Ainoat kirjassa olevat kuvat ovat ruusukkeista, nauhoista ja sertifikaateista.

Hyvä koiranäyttelyitä käsittelevä teos ensikertalaiselle. Kehäkulku ja ilmoittautuminen on kirjoitettu askel askeleelta erittäin selkeästi.  Enemmän näyttelyitä kiertänyt ei välttämättä saa kirjasta paljoa irti mutta ensimmäiseen näyttelyyn lähtevälle voin suositella.



Siinä nyt oli muutamasta esittelyt. Jos tällaisille postauksille on kiinnostusta voin kirjoittaa lopuista esittelyt myöhemmin. Jos on lukenut jonkun kirjoista niin kommentoikaahan ihmeessä ja kertokaa oletteko samaa mieltä!:)