lauantai 26. joulukuuta 2015

Vuosi 2015

Tammikuu:



Tammikuu meni pääasiassa meillä hiljaiseloa elellessä, kun Rompun  jalka kenkkuili. Romppu satutti jalkansa 20.12.2014  ja rampattiin sen jälkeen jos jonkinlaisessa hoidossa koko tammikuu. Tuli käytyä hierojalla, otseopaatilla ja eläinlääkärilläkin pariin otteeseen. Tammikuun lopulla jalka onneksi alkoi vihdoin osoittaa paranemisen merkkejä ja päästiin sisarusparven yhteisiin näyttelytreeneihin.

Helmikuu:

  

Treenattiin Glorian kanssa paljon rallytokoa ja saatiinkin 14.2. viimeinen hyväskytty alokasluokasta ja näin ollen RTK1 koulutustunnus. Rompsula kävi tästä viikko eteenpäin Tuusniemellä ensimmäisessä näyttelyssään ja oli menestyksekkäästi ROP- pentu kera KP:n.

Maaliskuu:



Maaliskuussa treenattiin ja lenkkeiltiin ahkerasti. Tehtiin pitkiä kävelyretkiä metsässä, kun pakkanen oli muodostanut metsään hankikannon ja koiratkin pääsivät liikkumaan vapaasti eivätkä uponneet lumeen. Kuukauden loppupuolella saimme westiekerholta postia ja Gloriasta tuli hienosti vuoden 2014 tokowestie 2.

Huhtikuu:



Treenattiin edelleen rallytokoa ihan urakalla. Romppukin pääsi tekemisen meininkiin mukaan, kun ilmoitin molemmat möllikisoihin. Glorialle tuli allekirjoittaneen mokan takia hylky, mutta Romppula teki hienon radan ja oli hienon ja innokkaan asenteensa vuoksi tuomarin suosikki!:) Loppu kuusta käytiin Romeon kanssa Vaasa KV:ssa, josta tuomisina EH JUK2.

Toukokuu:



Toukokuulta ei blogissa paljon merkintöjä ole, mutta Romppu treenasi paljon tokoa ja käytiinkin westiekerhon tokopäivässä hakemassa oppia Heidi Kailiolta. Toko innostus ampaisi tokopäivän ansiosta pilviin, joten myös Gloria duunaili tokojuttuja.

Kesäkuu:



Kesäkuussa alkoi ihana loma ja allekirjoittaneella työt. Hyödynnettiin kuitenkin viikonloput ja puuhailtiin vapaapäivinä kaikkea kivaa. Käytiin kaveriporukalla pienellä vaelluksella Pyhähäkin kansallispuistossa ja Romeokin nukkui rohkeasti meidän kanssa paljaan taivaan alla. Romeo pääsi käymään myös kolmannessa näyttelyssään Tuurissa. Edellisen EH:n jälkeen oli kiva jatkaa ERI-linjalla ja Romeo saikin laatuarvostelussa erinomaisen ja oli samalla JUK1.

Heinäkuu:



Heinäkuussa aktivoiduttiin treeni- ja kisarintamalla. Käytiin Romeon kanssa rallytokon möllikisoissa ja saatiin molemmilta radoilta hyväksytyt tulokset. Möllikisojen innoittamana korkattiin meidän ensimmäisen viralliset tuomisina kauhistuttava hylky. Romppu veti radan täysin ranttaliksi eikä suostunut tekemään radalla kerrassaan mitään järkevää. Hihnaa se kyllä puri ja hillutteli hihnan jatkeena, mutta muuta se ei sitten tehnytkään... Myös radan ulkopuolella käytös oli suorastaan järkyttävää enkä ole koskaan nähnyt Romppua yhtä hurjana. Koska heinäkuun alku oli ollut Romppu painotteinen, pääsi Gloria puolestaan Noseworkin koulutuspäivään heinäkuun lopussa. Laji oli omiaan reippaalle neidille ja Gloria nautti, kun sai käyttää nenäänsä.

Elokuu:



Romeo kävi elokuussa polvi&silmätarkastuksissa ja sai molemmilta osin puhtaat paperit. Päästiin myös mukaan westiekerhon erikoisnäyttelyyn ensimmäistä kertaa ja vietettiin hieno päivä Oittaan kartanolla mahtavassa seurassa. Romeon kokonaistulos näyttelystä oli ERI SA JUK2, mikä oli tietysti vautsi juttu. Reissun jälkeen päästiin vielä aloittamaan Romeon kanssa BH-kurssi haukkuvaarassa ja poitsulin nopea edistyminen tuntui mahtavalta.

Syyskuu:



Syyskuussa tapahtui paljon. Romppu kävi Muuramen näyttelyssä saaden jälleen erinomaisen ja ollen myös tällä kertaa junnuluokan ykkönen. Pari viikkoa näyttelyn jälkeen koitti pelätty hetki, kun vein Romeon luustokuviin paikalliseen eläinsairaalaan. Tuloksia odoteltiin jännityksellä, ja Romppu sai lonkkien ja kyynärien osalta puhtaat paperit. (lonkat B/B, kyynärät 0/0), mutta selän puolelta löytyi välimuotoinen lanne-ristinikama LTV4. Onneksi tuo lausunto ei tarkoittanut Romeon elämän kannalta suuriakaan muutoksia, eikä tule Rompun elämää haittaamaan todennäköisesti ollenkaan. Syyskuussa me treenattiin myös rallytokoa ja käytiin retkeilemässä kapeenkoskella.

Lokakuu:



Lokakuussa käytiin jo kolmansissa möllikisoissa tämän vuoden puolella. Tällä kertaa molemmat koirat saivat hyväksytyt tulokset omilta radoiltaan. Glorialla oli etenkin mahtava fiilis ja se teki ihan mielettömän upean radan, vaikka tuomari ei pieniä holimattomuusvirheitä arvostanutkaan...  Romppu aloitti tässä kuussa ja toisen BH-kurssin, tällä kertaa omalla paikkakunnalla ja kävi pienessä leikkausoperaatiossa, kun sen lavan takaa poistettiin pieni "kasvain". Patti oli idiopaattisesti eli ilman syytä syntynyt tulehdussolujen kasauma eli saimme huokaista helpostuksesta.

Marraskuu:



Marraskuussa jatkettiin Romeon kanssa kurssia ja kehityttiin kivalla vauhdilla, vaikka takapakkejakin tuli. Gloria oli ilmoitettu rallytoko kisoihin, mutta neiti aloitti juoksut kisapäivänä jo toistamiseen tänä vuonna, joten neidin avokorkkaus jäi ensi vuodelle.

Joulukuu:



Joulukuussa käytiin vielä yhden kerran mölleilemässä molempien kanssa. Molemmat saivat jälleen kerran hyväksytyt omista luokistaan. Kumpikaan koirista ei kuitenkaan ollut ihan oma itsensä. Gloria oli todella väsynyt, mutta teki silti huikean radan 86/100p. Pari uusimista ja muutama kauneusvirhe maksoivat meille virhepisteitä, mutta muuten rata oli kuitenkin hieno. Romeo puolestaan arkaili ihan kunnolla. Radalla se pälyili ympärilleen todella pelästyneenä ja alkoi spottaamaan kaikkia pelottavia asioita ympäristöstään keskittymisen sijaan. Se esimerkiksi etsi taas silmiinsä suurimmat julisteet seiniltä ja kavahteli ääniä. Ei yhtään Romppumaista käytöstä. Saatiin kuitenkin maininta iloisesta yhteistyöstä, joten ehkäpä se ei loppujen lopuksi näyttänytkään niin pahalta...


Kiitos kuvista kaikille niitä ottaneille. Kuvaajan nimi on mainittu alkuperäisessä postauksessa, jossa kuva on esiintynyt ensimmäistä kertaa!

2 kommenttia:

  1. Teilläpä on ollut aktiivinen vuosi! Onneksi Romeon jalka parani heti alkuvuodesta, niin ei koko vuosi mennyt sen pohtimiseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep oli kyllä, nyt kun koontia katselee. Toivotaan ensi vuodesta vähintään yhtä aktiivista!;) Ja joo siitä olin kyllä tosi onnellinen, hetken vaikutti jo epätoivoiselta, kun jalan paraneminen ei vaan ottanut tuulta alleen.

      Poista