torstai 6. marraskuuta 2014

These are the days we won´t forget



Sunnuntain treeneihin sitten, eli aamupalan jälkeen lähdettiin jälleen hallille. Aamun aloitti Riikan treenit, ja olin päättänyt jo etukäteen tehdä töitä tunnarin ja noudon kanssa. Tunnaria ei oltu aloitettu ollenkaan, koska en vaan tiennyt miten aloittaa. Halusin saada haistelun mukaan alusta asti, jotta myöhemmin ei tulisi ongelmia.

Aloitettiin ihan vain piilottamalla yksi tunnarikapula yksinkertaiseen piiloon näkyville. Käytin namin etsinnästä tuttua sanaa "etsi", jotta Gloria keskittyisi nenän käyttöön. Keskittyihän se, mutta sen nenän haussa taisi pikemminkin olla makoisat lihapalat kuin tylsä tunnarikapula, joka ei edes haissut herkuille... Kyllä se sen pienen pohdinnan ja muutaman toiston jälkeen toi. Tämän jälkeen piilotettiinkin oma tunnarialustalle, jossa oli naulattuna kiinni muutamia kapuloita ja oma laitettiin niiden sekaan. (Koira ei voi tuoda väärää, koska väärät ovat kiinni alustassa...) Lähetin taas "etsi" käskyllä liikkeelle ja se meni ja haisteli, mutta kun nameja ei taaskaan löytynyt, se ärsyyntyi ja alkoi kokeilemaan kaikkea kivaa. Se yritti nyhtää vääriä kapuloita irti alustasta, se kokeili kohteelle menoa, peruutti, haukkui tms. Lopulta se osui vahingossa omalle kapulalle ja sai herkkunsa! Muutamia toistoja, mutta ei se nyt ihan niin mennyt kuin olisi pitänyt. Riikka sanoikin, että tämän kanssa saadaan luultavasti tehdä paljon töitä...


Noutoa tehtiin myös ja sehän meni sitten kuin vanhalta tekijältä. Ongelmana on ollut vinohko palautus, mutta tällä kertaa sekin oli ihan nätti. Riikka antoi vinkiksi, että ottaisin kapulan Glorialta toisella kädellä, jolloin en kumartuisi sen päälle eikä Glorialle tulisi tarvetta väistää lähestyvää kättä. Toimi hyvin!:)

Katan kanssa tehtiin sitten seuruuta edelleen. Sivuaskelia, peruutusta ja sen sellaista. Loppuun vähän jääviä. Hyvin meni ja Gloria oli taas hyvällä meiningillä mukana. Tähän oli sitten hyvä lopettaa viikonlopun treenit ja piakkoin tämän, ja pienen noutoon liittyvän infopaketin jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti!

Tähän loppuun mun on pakko hehkuttaa meidän viimeisten päivien tunnari treenejä. Gloria on edistynyt ihan mielettömän paljon ja haistelu on jo hyvin mukana tekemisessä. Olen siis Riikan ohjeen mukaan piilotellut tunnarikapulaa lenkillä ja treeneissä johonkin pusikkoon, metsään, varvikkoon, heinikkoon tms. mistä se ei näy ja mistä Gloria pystyy ainoastaan nenää käyttämällä sen etsimään. (Ja tähän väliin pitää mainita, että minä, joka on siis puutöitä harrastanut viimeksi seiskalla, tein omin kätösin meille kaksi tunnaria. Mitä sitä ei koiransa treenien eteen tekisi?;) ) Mutta siis ollaan tehty näitä aika paljon ja Gloria tykkää ihan hirveästi. Se oikeasti haistelee kunnolla, ja pari kertaa olen jopa piilottanut kapulan ihan heinikon alle niin, että se ei löytäisi sitä ellei käyttäisi nenäänsä aktiivisesti. Näilläkin kerroilla se on kapulan löytänyt. Ihan mieletöntä. Tämä on muuten omasta mielestäni myös kiva leikki, jonka voi opettaa kaikille koirille aktivoinniksi! Postauksen kuvat on (c) Jessica Varjonen. Iso kiitos kuvista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti