Kehäkettuilut lauantailta!

Treeniä ennen kehää...

Perjantai- iltana oli jännitys katossa kun valmistauduttiin elämämme ensimmäiseen näyttelyyn... Olin lukenut kirjoista miten näyttelyissä toimitaan, kysellyt ihmisiltä ja käynyt jo monena vuonna katselemassa näyttelyiden kulkua kehän laidalta. Silti vaan pisti jännittämään, ja paljon!;) Perjantai iltana laitoin jo kamat kasaan ja valmistauduin aikaiseen herätykseen...

 Lauantaina soi herätyskello sitten klo.5.30. Laitoin itseni valmiiksi ja komensin äidin koissun kanssa ulos klo.6.00. Kun he tulivat lenkiltä aloin laittaa koiraa kuntoon eli alustavasti kampasin ja tupeerasin  sekä pesasin vielä tassut. Nättinä oltiin lähdössä ja minä olin kangistunut kauhusta. Ihmettelin kun koirakin tärisi, mutta lopulta tajusin että se luultavasti heijastaa omaa mielentilaani sillä hetkellä. No ajeltiin Jyväskylän pavilijonkiin ja parkkeerattiin auto. Läpi rokotusten tarkistuksista ja kehää etsimään. Se löytyikin sitten lopulta aika helposti ja purettiin tavarat, koissu boksiin jne. Aloin itse rauhoittua kun kaikki menikin niin hyvin. Sitten alkoi muita westien omistajia saapua paikalle. Mun jännitys alkoi uudestaan kun huomasin miten itsevarmasti ne purki trimmauspöydät ja otti kamat esille. Varsinkin siinä vaiheessa kun ne otti koiransa esille oli jo ihan stressissä. Kenelläkään ei pienintä punaista laikkua parrassa tai tassuissa. Kaikki oli niin upeassa turkissa ja täydellisesti tupeerattuja. Ite laitoin koiran boksin päällä ja yritin vilkuilla kokeneemmilta mallia. Joo no eihän siitä oikeen mitään tullut, mutta omaan silmään koissu näytti ihan mukiin menevältä. Kävin vetämässä pienet treenit kehässä ja pian se kehä koitos alkoikin.


















Westieitä oli yhteensä 27 ja tuomarina meillä toimi Annukka Paloheimo. Kehään pääsyn jälkeen jännitys katosi. Mentiin kehä ympäri ja meidät kutsuttiin ensimmäisinä laatuarvosteluun. Gloria seisoi nätisti pöydällä ja antoi tuomarin hienosti tunnustella. (Kiitos mätsäreiden) Muutenkaan ei ollut moksiskaan koira/ihmis määrästä. Liikkeet katsoi vielä edestakaisin ja ympäri. Sitten vielä seisotus ja kehäsihteeri ojensi keltaistanauhaa. Meidän kisa päättyikin siihen eli H tuli. Ihan ok tyytyväinen olin. En osannut yhtään sanoa mitä odotin saavani, mutta ehkä kuitenkin pikkuisen olin odottanut EH:ta. Noo mutta tavoitteenamme oli se että Gloria ei syö tuomaria joten selviydyttiin aika hyvin.;) Näytti siltä että myös koira tykkäsi joten ei valittamista...


Tiukka tuomari, ainakin mitä olin kuullut, mutta hyvin mukava ja selväsi antoi ojeet myös ensikertalaiselle. Ja todella tarkasti mutta nätisti tutki koiran ja tunnusteli turkkia. Aika tiukkalinjaisesti jakoi ainoastaan ERIä ja H:ta.  Sen aikana kun katsoin westiet, osan yorkieista sekä ihan himpun verran kettareita  en nähnyt hänen antavan kuin yhden EH:n. Ekaa kertaa olin kuitenkin katselemassa joten ei kannata ottaa mun huomioita mitenkään kauhean tosissaan. Pisti vaan hassusti silmään tuo asia.(tai sitten osuin vain väärään aikaan kehän laidalle...)

Arvostelumme oli tällainen:
Kookas, raajakas. Hyvä karvanlaatu, ei näyttely kunnostettu. Isot tummat silmät. Sopiva luusto. Kulmauksia saisi olla lisää. Hyvä liikerata. Iloinen luonne.

Hyvä arvostelu omasta mielestäni. Tuota kookas asiaa jäin ihmettelemään, sillä ei G nyt mitenkään kookas ollut muihin westeihin verrattuna. Mielestäni se näytti jopa pieneltä. Ja sitten tuo "karva ei näyttely kunnostettu".  Tuli mieleeni että johtuikohan mun surkeista tupeeraus taidoistani. Varmaankin, tai sitten siitä että olihan Gloria hyvinkin lyhyessä turkissa verrattuna muihin avo narttuihin ja jalkojen karvat vielä aika höttöä.

Kokonaisuudessaan mahtava päivä. Ihana kokemus ja oli mulla oli maailman parhaat tsemppaajat mukana. Kiitos kaikille jotka jaksoitte minulle kehän laidalla jankuttaa että hyvin se menee.:D Uudestaan menemme ehdottomasti. Jos saataisiin jopa lisää turkkia niin viimeistään meidät nähdään näyttelyissa joskus kesällä. Mietin jopa trimmipöydän toivomista joululahjaksi, jos joulupukki vaikka kuulisi salaisen toiveeni!;)