perjantai 27. joulukuuta 2013

Toko on tosikkojen hommaa...


Monet perustelevat harrastusten valinnan ja tokon lopettamisen sillä että toko on yksinkertaisesti liian vaikeaa, tylsää, ikävää tai ihmiset ottavat sen liian tosissaan. Nämä kommentit olen nähnyt enemmän, kuin kerran monissa blogeissa: "Me emme harrasta tokoa, koska se on niin tosikkoa",  "Emme harrasta tokoa, koska kaikki tokon harrastajat ottavat sen niin tosissaan", "Koirani ei pidä tokosta, koska se on niin tosikkomaista eikä yhtään hauskaa" ja "Luulen, että koirani kyllästyisi tokoon pitkällä tähtäimellä, koska siinä toistetaan aina samoja liikkeitä." Päätin alkaa omalta osaltani kumoamaan väitteitä ja kertomaan omista kokemuksistani tokon suhteen.


Niinkuin moni on varmaan huomannut omistan terrierin. Ja niinkuin moni on varmaan huomannut omistan tokoilevan terrierin. Monen mielestä koiran rodusta ja ominaisuuksista riippuu pitkälti millaisen tokokoiran siitä saa vai saako ollenkaan. Minusta kuitenkin jokaisesta koirasta saa kelvon tokokoiran jos sen eteen jaksaa nähdä vaivaa ja jos eväsreppuun pakkaa huumoria, hyviä herkkuja, pitkän pinnan, lelun sekä iloista mieltä. Kaikista koirista ei tule vietikkäitä paimenia, jotka tekevät liikkeet sähäkästi ja kunnon draivilla mutta tarvitseeko tullakkaan? Itse arvostan harvinaisempien rotujen kanssa kisaavia sillä he ovat löytäneet työkalut ja tavat työskennellä oman koiransa kanssa . Jos yhteistyö pelaa hyvin, molemmat nauttivat ja liikkeet   tehdään vielä teknisesti oikein niin minusta se on täyden kympin suoritus, ei siihen mitään bc:n viettiä tarvita, että liikkeet saadaan tehtyä hyvin.

Noutokin toimii...










Tyypillisin peruste sille ettei tokoa harrastetta tai  ettei sitä ainakaan missään tapauksessa eikä missään mielessä harrasteta tavoitteellisesti on se, että toko on kuulemma tosikkoa touhua. Se on monen mielestä fakta. Toko sopii pilkunviilaajille, tosikoille, tarkoille koiraharrastajille jotka omistavat vähintäänkin bc:n tai jos ei nyt ihan bc:tä niin ainakin paimenen. Minusta on ikävää, että toko on saanut tällaisen maineen koiraharrastajien keskuudessa. Omat kokemukseni tokosta ovat näet aivan päinvastaiset. Vaikka tokoilevat ihmiset näyttävät tekevän hommia suu viivana ja käskyt ovat napakat eikä kanssa kilpailijoille hymyillä tai puhuta se ei tarkoita, että toko on tosikkoa tai harrastajat ilkeitä. Omien kokemusten mukaan moni vain keskittyy tällä tavalla täysin omaan koiraansa eivätkä anna ulkopuolisten tekijöiden häiritä itseään. He antavat kilpailuissa ja treeneissä  itsensä täysin koiralleen, jolloin koira antaa itsensä täysin ohjaajalleen. Se on tapa. Itse en puhu treeneissä kenenkään kanssa, ennen kuin olen antanut Glorialle lopetus singnaalin ja se on tietoinen siitä, että enää ei tarvitse pingottaa. Treenin aikana en puhu muille, en katsele muualle, saatan olla myös napakan näköinen ja tietyssä mielessä passiivinen. Kun treeni loppuu riemu repeää ja silloin riehutaan hetki, kunnes tulee lopetus singnaali ja silloin voidaan Glorian kanssa molemmat keskittyä muuhun. Kisoissa toki myös jännitys tekee oman osansa tunnelmaan mutta omissa ekoissa kokeissa kaikki olivat meille ystävällisiä ja mukavia!
 
 Gloria on ollut  itselleni varmaan täydellisin koira ikinä tokoon. Se ei ole ollenkaan helppo, eikä tee mitään ilmaiseksi mutta se nauttii tokosta joka solullaan. Meidät on otettu mölleihin, kokeisiin ja treeneihin aina ihanalla asenteella ja kanssatreenaajat eivät ole ikinä kyseenalaistaneet lajivalintaamme, vaikka se on terrierin kanssa hivenen erikoinen. Meillä ei ikinä ole ollut tylsää sillä, vaikka tokoliikkeet näyttävät kokonaisuuksina hyvin simppeleiltä niihin kuuluu niin monia vaiheita ja ainakin tuhat opetusmetodia, että jos kukaan ikinä sanoo, että toko on yksinkertaista ja tylsää niin ollaan menty pahasti vikaan tai sitten työkalut ovat olleet lajia aloitettaessa väärät.  Toki tokosta saa tylsän ja ikävän lajin jos sellaisen asenteen ottaa. Mistä tahansa lajista saa. Mutta silloin vika on ohjaajassa eikä suinkaan lajissa.

Kaikki omistajat eivät ole luotuja toko-ohjaajiksi eikä kaikkia koiria ole luotu tokokoiriksi. Jokaisesta ohjaajsta ja jokaisesta koirasta kuitenkin saa tokon harrastajan jos siihen itse pyrkii ja tekee töitä unelmansa eteen. Ja älkää turhaan sanoko etten harrasta mitään tavoitteellisesti. Tavoitelkaa, pyrkikää, yrittäkää mutta pitäkää samalla hauskaa. Ei tavoitteellisesti harrastaminen tarkoita sitä, että veri suussa treenataan, joka päivä ja molemmat ovat liian stressaantuneita edes nauttimaan. Se tarkoittaa sitä, että edetään molempien ehdoilla ja pidetään yhdessä hauskaa mutta edistytään samalla. Joko pienin hiirenaskelin tai sitten suurin harppauksin! Tsemppiä tokoiluun ja nyt toivoisin kommentteja ja keskustelua. Onko toko teidän mielestä tosikkoa? (Ja suuri anteeksipyyntö siitä, että bordercollie esiintyy vertauskuvana. Se on vaan niin yleinen rotu tokopiireissä, että siihen on helppo verrata.)



Ekoissa kokeissa rotukirjo oli yllättävän laaja. Kisaamassa oli mm. westiet, eukku, bokseri, japsi jne.


10 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Vaikka me toko lopetettiinkin juuri sen tympeän vastaanoton ja muun paskan maun vuoksi sitä mukaa sitten :D Varmaan riippuu vähän paikasta ja onko muotoutunut "porukoita", tai pyrkiikö joihinkin "porukoihin". Laji olisi ollut ihan jees, mutta kun tuntui, ettei me koskaan onnistuta kun aina jos oltiin edetty niin aina joku nipottamassa ja näyttämässä just jotain bc videoo että kato nyt kuinka tämäkin menee. Puolen vuoden tauko sai lajiin vähän vauhtia, mutta vain kesän ajaksi, kunnes kiinnostus loppui täysin ja löin hanskat tiskiin. Onneksi siitä saattoi sitten paeta rallytokon pariin, mikä on sekarotuisille myös avoimempi.

    Tsemppiä teille tokoiluun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Joo meillä on onneksi kaikki porukat ottanut kivasti mukaan mutta ei me toisaalta olla mihinkään inside porukoihin pyrkimässäkään. Meillä on koottuna oma kiva treeniporukka jonne kaikki halukkaat saa tulla ja kaikki auttaa kaikkia. Ja toi on just niin risovaa, että kaikkien pitäis tehdä samalla vietillä, kun joku bc. Osalle roduista se on jopa fyysisesti mahdotonta. Se tekeminen pitäisi suhteuttaa sen koiran ominaisuuksiin... Ja tsempit myös sinne rallytokon pariin!

      Poista
  2. Mää oon kyllä niin samaa mieltä, vaikka itse hylkäsinkin tokon meidän osalta osittain sen vuoksi, että se vaikutti tylsältä - taino, rally-toko tuntui hauskemmalta ja muutenkin (mm. hihnan vuoksi) meille sopivammalta. :) Mahtavaa kun muutkin ovat alkaneet kirjoittamaan roturasistisuudesta tässä valossa blogeissaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Toi vapaana olo pakko varmaan karsii jonkin verran kisaajia, kun se tulee tokossa vastaan jo alossa. Ja jep, onhan se rallytoko hauskaa! Ainakin vaihtelevampaa ja radalla tarvii ohjaajalle koordinaatiokykyä, ehkä se ei siksi meille sovikkaan... Koira kyllä osaa mutta ohjaaja ei kykene liikuttelemaan aivosoluja niin nopsaan, että radalla menosta tulisi mitään...:P

      Poista
  3. Heei kuvassahan näkyy tuttuja!! :D

    VastaaPoista
  4. Minunkin mielestä tokosta saa varmaan aluksi aika tosikkomaisen kuvitelman, ja se on osaksi totta varsinkin jos näkee vain kisasuorituksia joissa pyritään tekemään kaikki mahdollisimman hyvin. Myöskin minulla on terrieri ja jonkun verran ollaan tokoa harrasteltu ihan oman kiinnostuksen mukaan. Voin kertoa että terrieri tai muu rotu joka ei ole niin motivoitunut työntekoon kuin paimenet ei ole helppo kouluttaa tokoon, mutta se on sitäkin palkitsevampaa. Minusta on harmi että mm-tasolla näkyy lähes aina vain bordercollieita, koska todella monella muullakin rodulla on potentiaalia päästä sinne tasolle. Tie ei ole helppo, mutta se on mahdollinen. Voi myös olla että paikkakunnasta ja seurasta riippuen ihmisiin ja heidän koiriinsa suhtaudutaan tympeästi, mutta minäkin olen saanut asiallista ja kannustavaa kohtelua kaikissa tokoryhmissä terrierini kanssa. Toko on maineena saanut vähän pilkunviilausharrastuksen, mutta se voi myös olla hauskaa ja mukavaa ajanvietettä. Jokainen voi itse vaikuttaa kuinka suhtautuu mahdollisiin ennakkoluuloihin ja mihin sävyyn kertoo tietoa tokosta eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä niin samoilla linjoilla. Ja toisaalta on kiva, että liikkeet täytyy opettaa kerralla kunnolla ja viilata täydellisiksi, koska samalla oppii aivan järjettömän paljon, kun joutuu miettimään miten ratkaista asia x. Terrierin kanssa tokoilu on kyllä omasta mielestäni parasta ja mä väittäisin ettei terrieriä parempaa toko koiraa olekkaan!;)

      Poista