lauantai 24. tammikuuta 2015

Näyttelytreenit 24.1.



Tänään elikkä lauantaina heräsin aamulla aikaisin ja aloin pakkaamaan meidän treenireppua. Mukaan mahtui pussillinen herkkuja, näyttelyremmi ja kaikkea muuta sälää, jota ehdottomasti tarvitaan näyttelytreeneissä. Lähdettiin ajelemaan kohti Jyväskylän haukkuvaaraa ja saavuttiin perille yhdentoista pintaan. Melkein koko Romeon sisarusparvi oli päässyt paikalle yhtä siskoa ja yhtä veljeä lukuunottamatta. Paikalla olivat siis Roosa, Romeo, Immi ja Milo sekä muutama vanhempi konkari näyttämässä mallia nuorisolle.

Aluksi seisotettiin kaikki rivissä ja Rompun mielestä olisi ollut ihan super mukavaa leikkiä veljensä kanssa, joten se kääntyili vähän väliä taaksepäin. Nami nokan eteen ja uusi yritys. Sitten toimi, mutta tällä kertaa Romppu taas mussutti namusta hiukan ruman näköisesti. Pitäisi ottaa tehokkaan treenin alle seisominen ilman jatkuvaa namitusta. Kyllä se lopulta seisoi hyvin ja ohjaaja antoi muutaman neuvon, joiden avulla saada Romppu seisomaan paremmin. Hienosti toimi ja lopulta Romeo seisoi kivassa ryhdissä.

Sen jälkeen mentiin ympäri. Siinä puolestaan olisi Rompun mielestä ollut kivaa kaahailla, koska Roosa sisko meni edellä reippaan näköisenä. Sisko meni edellä ja velipoika tuli perässä, joten ihan aluksi meidän kävely oli hiukan poukkoilevaa. Parin kierroksen aikana Romeo kuitenkin kyllästyi sisarustensa kyttäämiseen, ja alkoi ravaamaan nätin näköisesti. Välillä otti kontaktin ja sitten taas ravasi. Todella hienon näköistä.

Ravailun jälkeen kävi kaikki yksitellen pöydällä. Siellä ohjaaja tsekkasi hampit ja käsitteli koirut läpi. Romppua jänskätti todella paljon, ja seisominen ei luonnistunut ollenkaan. Päädyttiin sitten vaan silittelemään Romppu läpi ja se sai syödä muutamia namjea pöydän päältä. Se antoi kuitenkin nätisti katsoa hampaat ja muutenkin käsittely meni hyvin. Taisi vain takaraivossa pesiä pelko siitä, että joku ottaa trimmipulikan käteen ja alkaa nyppimään. Olin näet itse nyppinyt sitä hiukkasen pari päivää takaperin. Pöydän jälkeen tehtiin vielä yksitellen kolmiot ja seisotettiin. Tämä meni jo todella hyvin ja Romeo ravasi hienosti. Ei ollut mitään ogelmaa, ja lopun seisominenkin meni paljon paremmin kuin edelliset seisotukset. 

Näyttelytreenien jälkeen mentiin Rompun kanssa vielä kasvattajan luokse ja Romppu pääsi trimmaukseen. Komea nuori poikahan se sieltä kuoriutui. Hiukan on sairasloman aikana pääsyt kertymään rasvakerrosta masuun, mutta piankos sellainen liikunnan lisäämisellä sulaa pois. Romppu laittoi jälleen railakkaasti vastaan ja allekirjoittanut katseli taas nolona vierestä: "Ei se koskaan kotona, ainakaan kovin usein..." Lopputulos oli kumminkin hieno eikä jätkä ole enää niin pörröinen. Pikkuinen pepputupsukin sai kyytiä.

Trimmin jälkeen Romppu riehui hetken aikaa pihalla siskonsa Roosan kanssa ja voi sitä riemun määrää, kun Romppula pääsi yli kuukauden tauon jälkeen juoksemaan irti ja leikkimään. Jalka ei vaivannut kyllä yhtään. Muutaman minuutin ne sai juoksennella, mutta sitten otettiin ne sisälle, kun kylmyys alkoi hiipiä luihin ja ytimiin. Eikä tietenkään saa rasittaa jalkaa liikaa, vaikka se nyt onkin jo oireeton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti