Westiekerhon tokopäivä 17.5.

Reilu viikko sitten sunnuntaina meillä oli Romeon kanssa vuorossa jo pitkään odotettu tokokoulutus Seinäjoella. Reissu meinasi tyssätä jo edellisenä iltana allekirjoittaneella, mutta terveyskeskuksessa isketyn kipupiikin jälkeen sai kivut unohtua ja seuraavana aamuna oltiinkin sitten reippaina lähdössä reissaamaan! Romeo oli täpinöissään, kun pakkasin reppua, mutta Gloria jäi haikeana katselemaan oven taakse. Onneksi se sai viettää kivan päivän ja olla muiden huomion keskipisteenä täällä kotona!

Kouluttamaan oli saapunut MM-tasolla kilpaileva Heidi Kailio, jolla oli vahva tausta myös tokokouluttajana. Itse koulutettavia oli saapunut westieineen ainoastaan kolme, minä mukaan lukien, mutta eikös se niin mene, että laatu korvaa määrän? Itse westieitä olikin sitten viisi, sillä muilla oli mukana koiria kaksin kappalein. Kokonaisuudessaan meillä oli mahti porukka ja mahti koutsi, joten mitä muuta päivästä voisi tulla kuin aivan mahtava?



Ensimmäisenä meillä oli vuorossa nuorempi westietiimi eli Romeo, Venla ja Sirius. Kaikki treenasivat yksitellen omia ongelmaliikkeitään ja treeniaika katsottiin kunkin koirakon jaksamisen mukaan, mikä oli hyvä juttu. Romeo treenasi ensimmäisellä kierroksella seuraamista, joka on meillä tähän asti ollut pelkkää perusasento, askel, perusasento, askel, tyyppistä hidasta etenemistä. Saatiin paljon vinkkejä Romeon tekemiseen ja kehotus alkaa pidentämään seuraamista järjestelmällisesti ja pikkuhiljaa. Romeon asenteesta tykättiin ja Romppu näyttikin parasta osaamistaan eikä ottanut häiriötä ruohoalustasta, ihmisistä tai mistään muustakaan. Kerrassaan huikea Romppu!

Toisella kierroksella Romeo pääsi tekemään noutoa. Pito oli kuulemma jo hyvällä mallilla. Romeolla on vakaa ja hieno pito, mutta kapulan tuominen ja sen hakeminen olivat vaikeammat jutut. Vinkiksi saatiin pitää vauhtinouto ja tekninen palautus erillään, jotta noutoon tulee oikea mielentila, mutta palautus pysyy kauniina. Sitten, kun osat sujuu erikseen, ne yhdistetään kokonaisuudeksi.



Kolmannella kierroksella olikin meillä vuorossa jäävien erottelutreeni. Romeolle olen opettanut jo kaikki jäävät, jotka tokossa tulee eli istu, seiso ja maahan. Kaikki jäävät on vahvasti eroteltu äänenpainoilla ja Romeon pitäisi tunnistaa kukin liike, jos se malttaisi kuunnella. Ongelmana onkin se ettei se malta kuunnella. Lähdettiin tekemään jääviä epäjärjestyksessä aloittaen vaikeimmasta eli seisomisesta. Jos Romeo teki virheen, korjasin sen reippaasti oikeaan asentoon ja sitten jatkettiin. Korjauksesta ei luonnollisestikaan tullut palkkaa, koska itse tein työn koiran puolesta. Palkka tuli vasta seuraavasta oikein menneestä jäävästä, Kanssa treenaajat kekkasivat myös, että sanon käskyn aina tasan neljän askeleen jälkeen ja Romppu fiksuna poikana alkoikin ennakoimaan tulevaa jäävää aina neljän askeleen jälkeen. Tämä korjattiinkin heti ettei meille tule tulevaisuudessa ikävää ennakointiongelmaa.

Viimeisenä tehtiin vielä luoksetuloa, joka sujui hienosti. Tehtiin pari kertaa vauhtiluoksari ilman loppuperusasentoa ja pari kertaa kokonainen luoksetulo. Perusasentoon tulo aiheutti selvää hämmennystä Romeossa ja muuten huima luoksarivauhti hiipuikin viimeisen parin metrin aikana. Muuten luoksetulo oli ihan mukavalla mallilla.



Myös muilla westeillä meni hyvin ja päivän aikana nähtiin hienoja ruutuonnistumisia, nouto-ongelmiin pureutumista, tekniikaltaan upeat kaukot, taitavaa seuraamista ja iloista westie-energiaa. Kaikki sai kotiin matkaevääksi lisää treenattavaa ja motivaatiota harjoitteluun. Kiitos vielä kaikille mahtavasta päivästä ja kouluttajalle hyvistä vinkeistä! Näillä eväillä nähdään toivottavasti monta westietä syksyn rotumestiksissä! Jos me Romeonkin kanssa saadaan pakka edes jotenkin kasaan niin toivon mukaan meidät nähdään siellä ensimmäisissä tokokokeissa. Kyseinen kenttä on Glorian epäonnen kenttä, mutta toivotaan, että me saadaan tehtyä siitä Romeolle onnistumisten kenttä.

Lähiaikoina ei olla hirveästi koirien kanssa tehty mitään, koska viimeinen rutistus ennen kesäloman alkua alkoi eilen. Koeviikko loppuu torstaina ja perjantai on lyhyt päivä. Gloria juoksee tällä hetkellä ja tähän päivään asti koirat ovat voineet olla yhdessä eikä niitä ole tarvinnut eristää. Romeo ei ole ollut pätkääkään kiinnostunut, mutta tänään meidän rauha ratkesi. Romppu kiehnää koko ajan Glorian ympärillä, pyytää sitä leikkimään, komentaa sitä, yrittää olla mieliksi ja häntä vipattaa kuin propelli. Gloriaa selvästi ärsyttää ja se on vilauttanut kaunista ja virheetöntä hammasrivistöön useammin kuin kerran. Huomenna Gloria lähtee muutaman päivän minilomalle mummolaan ja hormonihirviö jää tänne kotiin. Toivotaan, että nämä pahimmat päivät olisi ohi nopeasti. Kaikista postauksen kuvista kiitos Teresalle.(tessan.kuvat.fi)