sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Otsikoinnin vaikeus part.2

Viime postauksesta on taas kulunut viikonpäivät... Mutta täältä pesee. Viime viikolla Glorian kamu Aapo kävi meitä tapaamassa. G:llä juoksut päällä niin tietäähän sen mikä innostus sen silmiin nousi. Ei neiti raasu tajunnut että leikattuhan se kaveri oli, haastoi leikkiin, läpsi tassulla, juoksi päälle. Teki kaikkensa että kaveri olisi suostunut leikkimään, mutta pöh. Aapoa kiinnosti enemmän uudet hajut ja uusi talo. Ei päässyt Gloria leikkimään, mutta hauskaa oli kumminkin. Kuvat oli takapuolesta joten niitä en nyt täällä julkaise.

Glorian ruoat tuli viimein lauantaina. Olihan niitä sitten odotettukin ja mutkia oli ollut matkassa. Ensimmäisellä kerralla unohduttiin toimituslistalta ja nyt toisella kerralla lähti ruoan tuojalta rengas irti. Kovan onnen muonat, mutta pääasia että tulivat perille!;)


Tänään ollaan lenkkeilty ja kuvailtu. Ihana ilma ja kerrankin valoa riitti. Gloria on nyt niin hirveässä karvassa, että siitä ei millään meinaa saada kunnon kuvia. Jokaisessa on "tukka" silmillä. Kuvailin sitten Kerttua ja napsasin muutaman satunnaisen kuvan Gloriastakin. Kerrankin olin hiukkasen tyytyväinen kuvailuni antiin. Olenkin alkanut harkitsemaan uutta objektiivia tuohon kameraan, mutta se saa nyt odottaa muutaman kuukauden operaatio rahansäästöä. Siihen asti voin harkita erilaisia vaihtoehtoja ja kartuttaa kuvaustaitojani. Ne kun ei vieläkään ole sieltä parhaasta päästä...


"Tukka" silmillä, onneksi trimmaus on piakkoin!

 Tokoilulle kuuluu ja ei kuulu hyvää. Ei saada tätä ryhmä asiaa etenemään. Itsellä olisi kova hinku ohjattuihin, mutta ei löydy sopivaa paikkaa ja nyt kun löytyi sopiva paikka en tiedä milloin alkaa seuraava kurssi. En saa ohjaajia kiinni puhelimella. Perusasento alkaa näyttää hyvälle ja olen aloitellut liikkeestä maahan menon "alustamista".  Ennakointi tulee heti mukaan peliin... Tuo oppii  välillä niin raivotuttavan nopeasti. Ei tarvinnut tehdä kuin kaksi kertaa tietyssä kohdassa maahan meno niin neiti näpsäkkä päätti että tässä mennäänkin aina maahan. Siinä sitten taas vahvisteltiin perusasentoa ja seuruuta vähän aikaa samaisessa kohdassa ja yritettiin takoa pienen kaaliin että maahan mennään vasta kun saadaan käsky. Hassu pieni rakkaus, pitää vaan itse oppia toimimaan oikein noissa tilanteissa. Muuta jännittävää ei sitten kuulukkaan. Ensi viikolla mulla TET-jakso. Saa nähdä mitä viikko tuo tullessaan. Toivottavasti kesätöitä ainakin. Toivossa on ainakin hyvä elää... :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti