Positiivisuudella eteenpäin

Elikkäs koiran koulutus ei ole ihan yksinkertainen asia. Varsinkin ensimmäistä koiraa hankkivalle voi koulutus olla todella monimutkainen urakka. Päätinpä kirjoittaa nyt sitten hiukan omaa mielipidettäni koiran koulutuksesta ja saa vapaasti kyseenalaistaa ja kysellä. Innoittauduin siis tämän tekstin kirjoittamaan parin vastaantulleen koiran innoituksella joiden omistajien menetelmiä hiukan kyseenalaistan.

Eli ensiksikin koulutus menetelmäni perustuvat hyvin pitkälti positiiviseen vahvistamiseen enkä hyväksy koiran kouluttamisessa minkäälaista koiran lyömistä, huutamista, alistamista... Kyseenalaistan myös pienet luunapit ja jalalla napautukset jotka ovat tarkoitettu havahduttamaan koiran huomio. En myöskään täysin usko johtajuusteoriaan tai mihinkään alistamisiin jne. Koiran ja omistajan yhtesistyön täytyy minusta perustua keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Toista ei satuteta, mutta toista kunnioitetaan eikä sitä tarvitse näyttää väkivalloin. Koiran täytyy kyllä tietää rajat joiden puitteissa se toimii, mutta näitä voi treenata myös positiivisesti kunhan toimii johdonmukaisesti. Esimerkki epäjohdonmukaisuudesta: Pentuna koira saa käydä moikkaamassa kaikki vastaantulevat koirat ja ihmiset läpi sillä se on niin "söpö". No koira kasvaa ja aikuisena sen pitäisi ymmärtää ohittaa kaikki koirat ja ihmiset siivosti, mutta mistä se koira se tietäisi kun ei sitä sille ole koskaan kerrottu... Pennusta asti koiralla siis pitäisi olla samat rajat kuin aikuisena.

Glorian kanssa olemme käyneet  siis ArkiToko kurssin sekä ArkiToko2. Molemmilla olemme tutustuneet koiran opettamiseen operantilla tavalla. Tämä tarkoittaa siis sitä että koiraa ei houkutella tai ohjata mitenkään vaan siltä odotetaan tietty käytös mitä lähdetään vahvistamaan. Sitä lähdetään sitten muokkaamaan ja pieniäkin edistyksiä vahvistetaan. Kaikki Toko jutut olemme siis opetelleet operantisti. Uskon vahvasti tämän menetelmän toimimiseen sillä olen nähnyt Glorian ja koko ryhmän edistymisen ryhmien aikana. Kontakti esimerkiksi on meillä hyvin vahva sillä lähdimme alusta asti vahvistamaan koiran omaehtoisia kontaktin hakuja. Nämä menetelmät toimivat todistetusti myös arjessa ja tavallisilla kotikoirilla eivätkä pelkästään tokossa!:)

Aina aluksi tulisi miettiä mistä tämä  koiran ongelmakäytös johtuu.(tämän takia en hyväksy mtn. sähköpantoja, sitruunapantoja jne. sillä niillä eliminoidaan ongelma, mutta ei syytä.) Enkä hyväksy myöskään Cesar Millanin koulutus metodeja sillä mitä itse olen jaksoja seuraillut niin Millan ei myöskään ota ongelmasta selvää vaan alkaa hoitaa käytöstä jonka kautta ongelma purkautuu. Lisäksi näihin Millanin metodeihin kuuluvat nämä potkut jotka kuulemma havahduttavat koiran. Minusta potku on potku eli en hyväksy. Juu ja tämä juoksumatto, haloo... Mikähän se lenkkeilyn tarkoitus on? Onko se juosta yhdessä huoneessa jollain kumisella matolla? No ei todellakaan, vaan päästä ulos haistelemaan uusia tuoksuja ja liikkumaan kivassa ympäristössä. Sitten nämä alistamiset sun muut niin ei kiva juttu myöskään. Esim. omistajaa suojelevat koira niin kyllä, tottakai niiden pitää tietää että omistaja hoitaa tilanteen, mutta yleensä taustalla piilee myös arkuus vieraita ihmisiä kohtaan. Tätä lähdetään sitten hoitamaan alistamisella ja näillä tökkäilyillä ym. Koira alistuu, mutta hoituuko epävarmuus, ei. Myönnän että Millan on mennyt parempaan suuntaan koulutuksensa kanssa, mutta en vieläkään ole hänen puolellaan koulutusmetodeissa. Pointti tässä tekstissä oli nyt vähän hukassa, mutta tähtäsin siihen että kaikkia koiria on mahdollista koulutta operantisti ja positiivisesti. Viettäkääpä siis hauskoja ja positiivisia hetkiä koirienne koulutuksen parissa!!